RAAMATUN KIELET. Mitä ovat ns. alkukielet? Mistä kielistä raamattu on...

RAAMATUN KIELET. Mitä ovat ns. alkukielet? Mistä kielistä raamattu on...

RAAMATUN KIELET. Mitä ovat ns. alkukielet? Mistä kielistä raamattu on suomennettu? Miksi Jehovan todistajilla on oma raamattunsa, ovatko Jehovan todistajat muokanneet raamattunsa luterilaisesta raamatusta vai kenties alkukielisestä raamatusta? Mikä on jumalan nimi alkukielisessä raamatussa? Kiitos terveisin hämmentynyt raamatun tutkiskelija.

Vastaus

Raamattu on kokoelma tekstejä jotka kanonisoitiin myöhemmin. Vanha testamentti pohjautuu heprealaiseen tanakhiin johon ei kuulu Uutta testamenttia tai apokryfikirjoja. Tanakh valmistui 100 jKr. Pohjakielinä olivat heprea, aramea ja kreikka.

Vanha testamentti kirjoitettiin n. 1000 - 160 eKr. Vanhasta testamentista toora ( 5 Moos. kirjaa) oli kanonisessa muodossa jo 300-200 eKr. ja koko Vanha testamentti 100 jKr. Uusi testamentti kirjoitettiin vuosina 50-150 jKr. ja se koostuu 27 kirjasta. Uusi testamentti kirjoitettiin koineen kreikaksi. Uuden testamentin kirjat kanonisoitiin Karthagon kirkolliskkokouksessa vuonna 397. Uuden testamentin osalta rajoja siitä, mitkä kirjat kuuluvat kaanoniin ei koskaan täysin säädetty. Luther piti niiden arvoa ohjeellisena muttei lukenut niitä muiden kirjojen veroiseen arvoon. Nimitys apokryfi eli salainen sai alkunsa siitä, ettei näitä kirjoja käytetty yhteisessä Jumalan palveluksessa vaan lähinnä yksityisessä hartaudenharjoituksessa.

Katolinen ja ortodoksinen kirkko käyttävät eri kaanonia eli kirjakokoelmaa sillä Katolisen ja ortodoksisen kirkon kaanon perustuu varhaiseen aleksandrialaiseen kreikan kieliseen käännökseen - mikä on vanhin Raamatun käännös. Egyptin Aleksandrian juutalainen yhteisö huomasi 200 luvulla eKr. että heprean kieli oli väistymässä syrjään. Siksi he tallensivat Vanhan testamentin muistiin kreikan kielellä. Tähän käännökseen sisältyy myös joukko apokryfikirjoja, joita ei sisällytetä protestanttien käyttämään Raamattuun. Tämä johtuu siitä että 1500-luvulla Martti Luther otti käyttöön VT:n hepreankielisen version jossa ei ollut apokryfikirjoja. Kuitenkin ensimmäiset kristityt käyttivät juuri tätä kreikan kielistä käännöstä Vanhasta testamentista sillä ajan yleiskieli oli kreikka. Kristityt jatkoivat myöhemmin Septuagintan kopioimista kun taas juutalaiset jatkoivat hepreankielisten tekstien kopioimista. Septuagintan vanhimmat käsikirjoitukset ovat peräisin 300- ja 400-luvuilta jKr. Vanhimmat hepreankieliset kokonaiset tai lähes kokonaiset Vanhan testamentin käsikirjoituskoodeksit ovat nuorempia. Vanhin kokonainen käsikirjoitus on Pietarissa säilytettävä Codex leningradensis. Se on vuodelta 1008/1009 jKr.

Protestanttien käyttämän Vanhan testamentin pohjana käytettiin perus lähteinä Biblia Stuttgartensia Hebraeicaa (BHS). Biblia Hebraica Stuttgartensia pohjautuu Leningradin koodeksiin ja on niin sanottua masoreettista tekstiä. Masoreettinen teksti on heprealaisen Raamatun eli Tanakhin käsikirjoitus. Sen tuotti masoreettinen koulukunta 800- ja 1000-luvuilla. Masoreetit lisäsivät lukemisen helpottamiseksi heprealaiseen konsonanttitekstiin vokaalimerkit. Tunnetuin masoreettinen käsikirjoitus on Codex Leningradensis.

Jehovan todistajat käyttivät samoja lähteitä (esimerkisksi Biblia Hebraica Stuttgartensiaa ja Septuagintaa) sekä myös muita käännöksiä. Kuitenkin muille kuin englannin kielelle heidän Raamattunsa on käännetty englannin kielestä. Jehovan todistajien Raamattuun ei kuulu apokryfikirjoja.

Jehovan todistajien käyttämä sana Jumalasta "Jehova" tulee siitä, että heprean kielessä ei merkitä vokaalimerkkejä ja niin sanottu Jahve-sanan tetragrammaton (joka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa neljää kirjainta) jossa on kirjaimet JHWH, joka tarkoittaa "Olla" on jehovan todistajien mukaan lausuttava ”Jehova”. Ei kuitenkaan tiedetä onko sana lausuttu alun perin esimerkiksi "Jahve" vai "Jehova", sillä tulkinta "Jehova"-sanan käytöstä perustuu siihen, että JHWH sanan katsotaan olevan imperf. Qal tai Hiphil ja takoittaa "sitä joka on" tai "sitä joka kutsuu olemaan". Toisen lähteen mukaan Jehova-sana on sekoitus siitä, että masoreeteilla oli joissakin tapauksissa tapana kirjoittaa kirjoitettuun tekstiin puhutun muodon vokaalimerkit. Näin oli juuri JHWH-sanan tapauksessa, sillä merkkeihin JHWH yhdistettiin "Adonai" eli "Herra"-sanan vokaalimerkit. Juutalaiset eivät nimittäin puhuneet ääneen Jumalan nimeä vaan käyttivät siitä kiertoilmausta "Herra". Näin muodostui sana "Jehova".

Käsittääkseni Jehovan todistajien tarkoitus on korostaa, että he eivät palvele Jumalaa jolla ei ole nimeä tai jotain monista jumalista, vaan tiettyä Jumalaa, jolla on nimi "Jehova". Jumalan nimen lausuntatapa on kuitenkin tuntematon, sillä juutalaisten mukaan Jumalan nimi oli liian pyhä lausua- käytettiin kiertoilmaisua kuten "Herra", "Nimi", "Paikka" "Taivas" "Läsnäolo" tms. jotka polveutuivat myös Raamatusta.
Jehovan todistajat uskovat, että kääntäjät käyttivät myös Uudessa testamentissa Jumalan nimenä "Herra" ja "Jumala" silloin kun olisi tullut käyttää Herran nimeä - Jehovaa.

Lisää Jehovan todistajien raamatuntulkinnasta löytyy mm. sivuilta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jehovan_todistajien_raamatuntulkinta

Lähteet:

Ernest Klein: A comprehensive etymological dictionary of the Hebrew laguage.
Aarne Toivanen: Ajankohtainen raamatunsuomennos.
Jualia Corbett Hemeyer: Religion in America
http://en.wikipedia.org/wiki/New_World_Translation_of_the_Holy_Scriptures
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/01_haasteita.html
http://www.helsinki.fi/teol/pro/_merenlah/oppimateriaalit/text/suomi/sch...
Katja Hyry, Juha Pentikäinen: Uskonnot maailmassa
Jutta Jokiranta: Vanha testamentti

Kommentit (0)

Vastauksesi