Pystytäänkö nykyisin viljelemään metsän sieniä ja kasveja?

Pystytäänkö nykyisin viljelemään metsän sieniä ja kasveja?

Vastaus

Suomessa luonnonmarjojen viljelyä ainakin tutkitaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus selvitti Pohjois-Suomessa luonnonmarjojen peltoviljelyä vuosina 2010-2014. LUSTI-hankkeessa kehitettiin kolmen marjateollisuudelle keskeisen luonnonmarjan (puolukan, mustikan ja variksenmarjan) peltoviljelyä. Peltoa muokattiin enemmän metsän kaltaiseksi sekoittamalla hietaan turvetta ja lisäämällä mäntykariketta. Lisäksi tutkittiin ns. puoliviljelyä, joka perustuu metsämarjojen pölytyksen varmistamiseen luonnollisislla kasvupaikoilla.

Puolukkaa on onnistuttu viljelemään pelloilla 1990-luvulta alkaen etenkin Pohjois-Amerikassa ja Saksassa. Etelä-Ruotsin pelloilla puolukantaimet ovat viljelykokeiluissa tuottaneet hyvin marjoja. Suomessakin puolukanviljelyä on testattu Piikkiössä jo 1960-luvulta lähtien.

Lähinnä merenrannoilta tuttua tyrniä on myös viljelty Suomessa jonkin verran. Vuonna  2012 tuotantoala oli 153 ha. Mesimarjan ja lakan kasvattamiskokeita on tehty, mutta nämä kaksi marjaa ovat ilmeisen vaikeasti viljeltäviä.

Eri puolilla maailmaa on jo kauan kasvatettu ainakin siitakesieniä, osterivinokkaita ja herkkusieniä. Sienten viljely keskittyy toistaiseksi lähinnä alustoilla kasvatettuihin lahottajasieniin. Metsiemme ruokasienet elävät symbioosissa puiden ja muiden kasvien kanssa, eikä sopivien viljelyolosuhteiden siirtäminen pelloille oikein onnistu.

Suuri osa metsämarja- ja sienisadosta jää nytkin poimimatta. Peltoviljely helpottaisi ehkä korjuutyötä ja joissakin tapauksissa voisi lisätä satoa. Toisaalta metsässä luonnollisilla kasvupaikoillaan kypsyneet marjat mielletään yleensä erityisen aromikkaiksi ja terveellisiksi.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi