Pystytäänkö laskemaan kenen etuja uudet valtuustot ainakin teoreettisesti ajavat?

Pystytäänkö laskemaan kenen etuja uudet valtuustot ainakin teoreettisesti ajavat?

Monet ehdokkaat ilmoittivat ennen vaaleja esim että ajamme nuorten etuja, tai vanhuksien tai eläkeläisten tai lapsiperheiden. Jos yksinkertaisetaan asiaa vaikka niin että alle 30 kymppiset sinkut ajaa nuorten/opiskelijoiden etuja, yli 60 vanhukseinja eläkeläisten ja lapsilisäikäisten vanhemmat lapsiperheiden etuja, niin kenen edut rulevat parhaiten ajetuiksi. Jos ei nyt ihan koko Suomessa niin vaikka pääkaupunkien kunnissa

2 vastausta

Valta jakautuu ainakin pääkaupunkiseudulla selvästi kolmen puolueen kesken. Kokoomus hallitsee Helsingissä ja Espoossa suurimmalla paikkamäärällä, SDP Vantaalla. Vihreät ovat toiseksi suurin puolue sekä Helsingissä että Espoossa. SDP sai kummassakin kaupungissa kolmanneksi eniten ääniä. Vantaalla taas kolmannella sijalla olivat Vihreät.

Kuntavaalien tulokset puoluettain pääkaupunkiseudulla.

Helsinki:

Kokoomus, Vihreät ja Sdp ovat edelleen Helsingin suurimmat valtuustoryhmät. Kokoomus sai äänistä 28,4 (muutos +1,5) prosenttia, vihreät 24,1 (+1,8) prosenttia ja Sdp 13,8 (-3,0) prosenttia.

Espoo:

Menestyjäksi Espoon kuntavaaleissa nousi vihreät. Ryhmä kasvatti ääniosuuttaan viime vaaleista 5,5 prosenttiyksikköä 22,3 prosenttiin.

Espoon suurimpana valtuustoryhmänä jatkaa kokoomus 33,7 prosentilla äänistä (muutos -2,3 prosenttiyksikköä). Toiseksi suurin ryhmä on yhä vihreät ja kolmanneksi suurin edelleen Sdp 12,5 (-1,0) prosentilla äänistä.

Vantaa:

Vihreät nousi kuntavaaleissa Vantaan kolmanneksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi. Puolue sai äänistä 17,8 prosenttia. Suurimpana ryhmänä jatkaa Sdp, joka sai äänistä 25,2 prosenttia. Toiseksi eniten ääniä, 24,3 prosenttia, sai Kokoomus.

Kenen edut tulevat ajetuiksi? Kuinka paljon yksittäisen valtuutetun ääni missäkin kysymyksessä painaa, sitä on vaikea ennustaa ennakkoon, koska valtuuston päätökset ovat monesti kompromissiratkaisuja. Valtuutetut varmasti äänestävät asiakysymyksissä useimmiten puolueensa näkemysten mukaan.

Toisaalta valtuusto muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikki jäsenet vaikuttavat äänestämällä eli välttämättä suurin puolue ei yksin voi käyttää suurinta valtaa. On siis vaikea sanoa, minkä ryhmittymän edut tulisivat parhaiten ajetuiksi, koska se ei ihan suoraan näy puolueiden äänimäärien tai paikkamäärien perusteella.

Tilastokeskuksen tekemästä vaalianalyysistä voit kuitenkin lukea  lisää faktoja kuntavaalien ehdokkaista ja valituista alla näkyvistä linkeistä. Ehkä näistä tilastollisista päätelmistä voi sanoa jotain myös valtuutettujen omista viiteryhmistä. Seuraavia asioita kerrotaan kuntien tulevista valtuutetuista:

"Valituiksi tulleiden työllisyysaste on korkea, koko maan tasolla 89 prosenttia. Se on yksitoista prosenttiyksikköä korkeampi kuin ehdokkaiden ja reilut 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin äänioikeutettujen. Sosioekonomiselta asemaltaan ehdokkaissa ja valituissa on enemmän yrittäjiä kuin äänioikeutetuissa.

Ehdokkaat ja valitut poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on valituissa (42 %) ja ehdokkaissa (36 %) huomattavasti enemmän kuin äänioikeutetuissa (23 %). Yksin asuvia puolestaan on valituista noin 12 prosenttia ja ehdokkaista alle 20 prosenttia kun äänioikeutetuista noin neljännes asuu yksin. Perheaseman eroavaisuutta selittää jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen.Tämänhetkinen perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla ja äänioikeutetulla on tai on ollut omia lapsia.

Ehdokkaat ja valituiksi tulleet ovat korkeasti koulutettuja ja heistä myös suurempi osa on työelämässä kuin äänioikeutetut. Tämä selittää osin myös sen, että ehdokkaiden ja valittujen tulotaso on korkeampi kuin äänioikeutettujen.

Uudenmaan kuntien valtuustoihin valituista suurella osalla  on korkeakouluasteen tutkinto. Uudellamaalla valtuustoihin valituista korkeakouluasteen tutkinto on 54 prosentilla, kun muissa maakunnissa jäädään yli kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempiin osuuksiin.

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 31 200 eurosta Perussuomalaisten 22 200 euroon. Suurituloisimpia ovat Kokoomuksen tulevat valtuutetut. Heillä on käytettävissään keskimäärin 36 700 euroa vuodessa. Pienituloisimpia ovat Perussuomalaisten valituiksi tulleet. Heidän käytettävissään olevien rahatulojen mediaani on noin 27 400 euroa vuodessa. Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia ja valituiksi tulleista noin 28 prosenttia. Niin ehdokkaiden kuin valituiksi tulleidenkin tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat.

Kunnanvaltuustoihin valitut ovat keskimäärin noin 50-vuotiaita. Valittujen miesten keski-ikä on 51,8 vuotta ja he ovat noin vuoden vanhempia kuin ehdokkaana olleet miehet. Valitut naiset ovat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin miehet. Naisten keski-ikä on 47,7 vuotta, joka on lähes sama kuin ehdokkaana olleiden naisten keski-ikä. Valtuustoihin valittujen miesten painopiste on ikäluokassa 60-64 -vuotiaat. Heidän osuutensa on noin yhdeksän prosenttia kaikista valtuutetuista. Naisten suurin ryhmä on 40-44 –vuotiaat 5,6 prosentin osuudellaan."

 

 

Kommentit (0)
17.05.201710:21
49504
30

Valtuutetun iästä tai perhetilanteesta riippumatta hänen on lähes aina äänestettävä niin kuin puolue käskee, ns. puoluekuri. Joten olipa hän luvannut mitä vain ennen vaaleja tai vaikkapa vielä vaalien jälkeenkin, on hänen äänestettävä niin kuiin puolueen ryhmä tai ylemmällä tasolla puoluekokous on päättänyt puolueen kannaksi. Tietysti jos sinne puolueen päättäviin elimiinkin saadaan enemmistö jonkun aiheen (esim lapsiperheiden edut)  kannattajia, voi puolueen "äänestyskäskyksi" tulla ko. asiaa puoltava kanta.

Kommentit (0)

Vastauksesi