Puolustusvoimien epävirallinen arvojärjestys

Puolustusvoimien epävirallinen arvojärjestys

Onko puolustusvoimissa jokin sisäinen epävirallinen, tietysti, arvojärjetys, että jotkut joukko-osastot pitävät itseään toisia parempina? Arvostaako työelämä tietyissä yksiköissä palvelleita varusmiehiä toisia enemmän? Mihin yksiköihin on vaikein päästä, hakijat / hyväksytyt varusmiehet? mahdollisine valintakokeineen.

4 vastausta

Armeijassa on eliittisektorinsa, kuten muussakin yhteiskunnassa. Arvostukset ovat osittain subjektiivisia tai yksikkökohtaisia, osittain yhteisöllisesti vallitsevia, johtuen tehtävien vaativuus- tai vaarallisuusasteesta, mutta myös eri sektorien saamasta mediajulkisuudesta. Esim. toisen maailmansodan aikana sukellusveneaseeseen oli tunkua ja hävittäjälentäjät olivat ´sodankäynnin viimeisiä ritareita´. Työelämän päättäjillä on armeijaa koskevia vahvoja mielipiteitä, mutta hyvin arvosanoin suoritettua asevelvollisuutta arvostetaan kaikissa tapauksissa. Aiemmin armeija oli ainoa Suomessa johtamiskoulutusta antanut taho. Varmasti vaativaa on edelleenkin päästä esim.  laskuvarjojääkäriksi ilmakuljetusjoukkoihin, siinä pitää olla hyväkuntoinen A-mies. " Five hundred men we´ll test today, but only three win the green baret " = Kolme viidestäsadasta hakijasta kerrotaan 1960-luvulla tulleen valituiksi USA:n ilmakuljetusjoukkoihin, siis 0,6%. 

 

Kommentit (0)
08.02.201521:33
19254
74

Barry Sadlerin laulussa Ballad of The Green Berets on teksti "One hundred men will (we`ll?) test today, only three win the Green Beret" - eli sata on testattu ja niistä kolme selvinnyt - ei viidestäsadasta kolme. Laulun tekstissä on joitakin pieniä heittoja muilta osin, mutta testattavien määrä on kaikissa tarkistamissan i versiossa sata.

Kommentit (0)
09.03.201521:59
19254
59

Linkin takana on Iltasanomien juttu erikoisjoukkojen koulutuksesta.

Kommentit (0)
11.07.201418:40
19254
44

Jokainen joukko periaatteessa pitää itseään parempana kuin muut. Yksikön itsetuntoa kohotetaan paitsi vaativan koulutuksen kautta, myös erilaisilla vitseillä, hokemilla ja lauluilla ("liikennevalokin tietää sen, on vihreä parempi kuin punainen" = jääkärit parempia kuin tykkimiehet jne).

Osa paremmuudesta on enemmän tai vähemmän murrosiän juuri jättäneiden miesten sarvienkalistelua, jota saattoi pahentaa jopa samaa varuskuntaa asuttavien toisten aselajien ehkä näyttävämpi univormu. Vaatetuksen vuoksi aiemmin perinteisesti merivoimat ja ilmavoimat vetivät naisten silmissä pitemmän korren, varsinkin kun asujen kantajat saattoivat hallita kivääriä massiivisempia, tuhoisampia ja konevoimaisempia laitteita ja käyttäytyä sen mukaisesti. Nykyinen yleistynyt maastopuvun käyttö vähentää puvuilla koreilua.

Kunkin aselajin teknisten ihmeiden käyttäjiltä vaaditaan esim tarkempaa näköä (ilmavoimat) tai muita edellytyksiä. Niinpä käyttäjillekin asetetaan henkisiä tai fyysisiä vaatimuksia tarkasta värinäöstä hyvään fyysiseen kuntoon ja kestäviin hermoihin. Cooperia kysytään, mutta se yksin ei ratkaise.

Kenties vaativimpia ja myös halutuimpia yksiköitä maassamme ovat edelleen ilmavoimien lisäksi rannikkojääkäreitä, sissejä, raivaaja- ja taistelusukeltajia, laskuvarjojääkäreitä, helikopterilentäjiä ja muita erikoisjoukkoja kouluttavat yksiköt.

Pääsykokeista ja muusta asiaan liittyvästä saa tietoja puolustusvoimien sivuilta. Linkki on liian pitkä mahtuakseen tänne, mutta puolustusvoimien sivuilla on hakupalikka, johon voi kirjoittaa tarvittavan hakusanan taikka hakea merivoimien tai maavoimien (joukko-osastot ->Utin Jääkärirykmentti) sivuilta. Erikoisjoukkojen koulutuspaikkakuntia ovat mm. Utti, Upinniemi ja Raasepori. Jääkäriprikaatissa Lapissa koulutettavat sissit joutuvat kohtaamaan arktisen luonnon, jossa myös laskuvarjojääkärit harjoittelevat.

Työelämään pyrittäessä kyseisiä taitoja, johtajan ominaisuuksia ja erityisesti kylmäpäisyyttä vaativille aloille on erikoisjoukkojen koulutuksesta luonnollisesti apua. Toisaalta koulutettu hävittäjälentäjä ei kuulemma välttämättä innostu ns lentävien ruuhkabussien kuskaamisesta, vaikka nykyisen lentoyhtiöitten ahdingon aikana saattaakin asettua tavanomaisen liikennelentokoneen ohjaimiin. Vielä parikymmentä vuotta sitten oli lähes jokaisen julkishallinnon viraston, valtiojohtoisen laitoksen ja yrityksen tai pankin turvallisuuspalvelussa tai johtajistossa joku entinen aktiiviupseeri. Nyt niukkuuden aikana ei ehkä kyseisiä paikkoja ihan kaikille riitä. Sen sijaan sotilaskoulutettujen määrä korkeatasoisten tieteenharjoittajien joukossa näyttäisi kasvavan.

Lisäinformaatiota vaikkapa mahdollisiin pääsykokeisiin hakeutumisesta ja tarkempia tietoja hyväksyttyjen määristä saa myös joko kyseisten joukko-osastojen tiedottajilta tai Pääesikunnan viestintäosastolta, keskuksen numero 0299 800.

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi