Pöytäviina ja pöytäviini, mistä tuo sana pöytä tulee mainittujen juomien...

Pöytäviina ja pöytäviini, mistä tuo sana pöytä tulee mainittujen juomien...

5 vastausta

Kaikki viinit eivät todellakaan ole vuosikertaviinejä, eivät edes ranskalaiset. Osa viineistä on
niin sanottuja pöytäviinejä, ranskaksi 'Vin de Table', jotka on tarkoitettu käytettäviksi muutamassa kuukaudessa pullottamisesta. Vuosikertaviinin ja pöytäviinin
ero on siinä, että vuosikertaviinit kypsyvät vielä
pullossa, pöytäviinit menevät nopeasti huonoksi eivätkä
kestä varastointia määräänsä enempää.

http://www.viikkosavo.fi/pdf//200427/11VISA301700.pdf

Pöytäviina on Suomen alkoholihistorian vanhimpia tuotteita. Se tuli markkinoille heti kieltolain purkamisen jälkeen vuonna 1932. Viinan valmistajalta Altialta ei ole kuitenkaan vastausta herunut liittyen tuotteen nimeen. Ehkä pöytäviinan kohdalla kyse on samasta asiasta kuin pöytäviinienkin. Esim. Turkissa rakia on usein tarjolla tai sitä tarjoillaan pöytään ruoan päätteeksi. Hyvällä syyllä sitä voidaan kutsua turkkilaiseksi pöytäviinaksi, arkikäyttöön sopivaksi.

Kommentit (0)
08.02.201511:39
4877
40

Virossa on aivan vastaava tuote ja käsite "laua viin". Vaikuttaa siltä, että sillä on suomen pöytäviinan kanssa yhteiset juuret.

 

Kommentit (0)
08.02.201512:25
10619
35

Nykysuomen sanakirjan artikkeleista päätellen pöytä-etuliite tuntuisi viittavan juomien, eräiden kiinteiden ravinto-aineiden sekä aterioilla käytettävän esineistön osalta entisaikojen (yleensä sosiaalisesti ylempien yhteiskuntaryhmien) ruokailukulttuuriin:

- pöytäjuoma 'vars. aterioilla käytettävistä juomista'; pöytäsuola 'ruokapöydässä käytettävä suola' ja vastaavasti mm. pöytäetikka, pöytähaarukka, pöytähopea jne.

Käytännön alkuperä lienee ruotsin kielessä,josta se suorana käännöslainana aikanaan on omaksuttu suomalaiseen säätyläiskulttuuriin: esim. bordsvatten 'pöytävesi > kivennäisvesi' tai nyt jo käytöstä jäänyt bordssmör 'pöytävoi'.

Pöytäviinasta NS antaa selityksen "vars. ruokaryyppyinä nautitusta paloviinasta". Siis siinäkin selvä viittaus ruokailutapahtumaan.

Miksi sitten huhtikuussa 1932 käyttöön lanseeratun viinamerkin nimeksi Pöytäviina, kun sitä kuitenkin lienee nautittu enimmältään lähes kaikkialla muualla kuin ruokapöydässä? Oma arveluni: Kieltolain kumoamisen jälkeen alkoholiin liittyi Suomessa vuosikymmeniä jonkinlainen tabuluonteinen häveliäisyys, kulutuksen jarruttaminen ja tiukka viranomaiskontrolli (esim. ostotodistukset eli viinakortit, ravintoloissa ateriointipakko ainakin voileivän muodossa alkoholitarjoilun edellytyksenä jne.) Mielestäni on mahdollista, että Oy ALKO Ab pyrki Pöytäviina-merkilläänkin luomaan mielikuvan, joka tähtäsi eräänlaiseen kansalaiskasvatukseen, ns. sivistyneiden juomatapojen juurruttamiseen - siinä kuitenkaan, kuten tunnettua, erityisemmin onnistumatta.

 

Kommentit (0)
07.02.201521:48
28
28

Pöytäviinan nimi johtuu alkuperäisessä pullossa olleesta puukorkista. Viina oli säilytettävä pystyssä, siis pöydällä, ettei korkki vuotanut.

Kommentit (0)
08.02.201509:42
2941
17

Saksassa tunnetaan ainakin käsitteet Tafeläpfel ja Tafelbirne marketien mainoslehdissä. Eli jonkinlainen käsitteellinen kytkös tällä on siihen, että tuote on arkisin pöydällä saatavilla. Samaten siinä on huomattavissa ajatus siihen, että tämä tuote on arkilaatua ja pyhäksi ostetaan laadukkaampaa. 

Kommentit (0)

Vastauksesi