Pitääkö Presidentin olla aina aiemmin poliitikkona toiminut?

Pitääkö Presidentin olla aina aiemmin poliitikkona toiminut?

Näyttelijä Esko Salminen antoi hiljattain julkisuuteen oman mielipiteensä tulevista presidentinvaaleista, ja ehdotti presidenttikisaan "mustaa hevosta" ja tässä tapauksessa näyttelijä-imitaattori Jukka Puotilaa, josta tulisi hänen mielestä hyvä Presidentti. Tästäpä heräsikin mielenkiintoinen kysymys, että pitääkö presidenttiehdokkaalla olla aina pitkäaikainen poliitikkotausta, niin kuin kaikilla Suomen Presidenteillä on yleensä ollut, vai voiko presidenttiehdokkaaksi päästä myös muilla meriiteillä kuin politiikalla kansansuosionsa, rehellisyytensä ja luotettavuutensa osoittanut henkilö?

2 vastausta

Perustuslain mukaan tasavallan presidentiksi valitun tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Oikeus asettaa ehdokas presidentin vaaliin on rekisteröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja. Tai vaihtoehtoisesti vähintään kahdellakymmenellätuhannella äänioikeutetulla. Tällä kertaa Sauli Niinistölle haetaan jatkokautta tällaisen valitsijayhdistyksen kautta.

Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi vuonna 1994. Hänellä ei ollut juurikaan kokemusta politiikasta Suomessa. Vaikka Ahtisaari oli nuorena liittynyt SDP:n jäseneksi, työkokemuksensa hän oli hankkinut ulkoministeriön ja myöhemmin YK:n palveluksessa. Kansanedustajana, saati ministerinä hän ei ollut koskaan toiminut. Tästä saattoi olla lopulta jopa etua: kansalaisten luottamus kotimaan politiikan veteraaneihin ei juuri tuolloin ollut huipussaan. Presidentin valinta oli myös muuttunut niin, että ensimmäistä kertaa kyseessä oli valitsijamiesjärjestelmän sijasta suora kaksivaiheinen kansanvaali.

Poliitikkotausta ei siis ole välttämätöntä. Jonkin tason perehtyneisyys politiikkaan ja suomalaisen poliittisen järjestelmän tuntemus lienee kuitenkin eduksi.

 

Kommentit (0)
24.10.201721:26
17460
40

Oikeuskanslerina toiminut Olavi Honka ja pankinjohtaja Matti Virkkunen ovat esimerkkejä presidenttiehdokkaista, jotka eivät olleet poliitikoita. Olavi Honka valittiin vuonna 1961 SDP:n, Kokoomuksen, Vapaamielisten liiton, Ruotsalaisen kansanpuolueen, Suomen Kansanpuolueen ja Suomen Pientalonpoikien Puolueen presidenttiehdokkaaksi. Hänen oli tarkoitus haastaa tasavallan presidentti Urho Kekkonen vuoden 1962 presidentinvaaleissa. Honka kuitenkin luopui presidenttiehdokkuudesta noottikriisin yhteydessä vuonna 1961, ja Urho Kekkonen valittiin toiselle presidenttikaudelle vuonna 1962.

Matti Virkkunen valittiin Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi vuonna 1967, vaikka hän ei ollut kyseisen puolueen jäsen. Hänen oli määrä haastaa tasavallan presidentti Urho Kekkonen vuoden 1968 presidentinvaaleissa. Kekkosen tukena oli kuitenkin laaja vaaliliitto, joten hänet valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 1968. Kekkosen vaaliliitto sai 183 valitsijamiestä, Virkkusen vaaliliitto sai 60 valitsijamiestä, Veikko Vennamon vaaliliitto sai 33 valitsijamiestä, RKP:n vaaliliitto sai 15 valitsijamiestä ja LKP:n vaaliliitto sai yhdeksän valitsijamiestä.

 

Mitä Missä Milloin 1969. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1968, sivu 138.

Olavi Honka, Muistelmia ja mielipiteitä. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki, Porvoo 1972, sivut 273 - 279.

Tapani Lehmusvaara, Patriootti ja pankkimies. Keskeneräisiä kertomuksia Matti Virkkusesta. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, Helsinki, Juva 1983, sivu 162 ja sivu 167.

Kommentit (0)

Vastauksesi