Piispa Henrik ja Lalli

Piispa Henrik ja Lalli

Ovatko piispa Henrik ja Lalli todellisia henkilöitä? Ainakin olen kuullut, että Lallin todellisuudesta ei ole täyttä varmuutta.

2 vastausta

Varhaisimmat kirjalliset lähdetietomme ns. ensimmäisestä ristiretkestä Suomeen (1150-luvun jälkipuolella) ovat yli sata vuotta myöhemmältä ajalta ja monilta kohdilta ristiriitaisia.

Pyhän Henrikin latinankielinen legenda on peräisin 1200-luvun lopulta ja se on alkuaan kirjoitettu Suomessa Henrikin muistopäivän hetkijumalanpalveluksen tarpeisiin.

Lyhyt maininta ristiretkestä sisältyy myös hieman vanhempaan Ruotsin kuninkaan E(e)rikin legendaan. Henrikin legendan kirjoittaja on luultavasti tuntenut sen ja toistanut sen tiedonantoja.

Perinteiseen kuvaamme pyhästä Henrikistä (ja Lallista) ovat myös myötävaikuttanut monet paikalliset muistotiedot ja ennen kaikkea kansanrunoksi luokiteltava Piispa Henrikin surmavirsi, joka vaikka onkin kirjoitettu muistiin vasta 1600-luvulla saattaa sisältää tietoja jo yhtä vanhalta ajalta kuin legenda eli 1200-luvulta. Surmavirrestä on olemassa monia  muunnelmia, yksi löytyy mm. Elias Lönnrotin Kantelettaresta.

1400-luvulla on kirjoitettu latinaksi toinen, laajennettu pyhän Henrikin legenda, joka mahdollisesti on alkuaan ollut saarna ja joka osoittaa kirjoittajan olleen oppineen miehen. Tämä ns. toinen legenda löytyi vasta 1900-luvulla.

Pyhää Henrikkiä (ja Lallia) kuvataan useissa keskiaikaisten kirkkojemme taideteoksissa, lisäksi ainakin Ruotsin Vadstenan luostarin kirjallisesta jäämistöstä on löytynyt Henrik-aiheisia saarnoja. Varmuudella voi sanoa, että marttyyripiispa Henrikin muistoa on laajalti vietetty keskiajalla Suomen kirkoissa.

Vanhempi, ensimmäinen legenda kertoo kuningas Erikin ja Henrikin yhteisestä ristiretkestä Suomeen, jonka kansa pakotettiin ottamaan kaste. Erik palasi sen jälkeen Ruotsiin, mutta jätti Henrikin järjestelemään seurakuntaelämää. Kun Henrik tahtoi kirkollisella kurilla ojentaa erästä murhamiestä, tämä raivostuneena surmasi hänet. Lisäksi legenda sisältää luettelon Henrikkiin liitetyistä ihmeistä.

Surmavirsi puolestaan kertoo piispan kuoleman seuraavasti:
Henrik tuli seurueineen Lalloilan taloon. Talon isäntä oli poissa, emäntä taas oli haluton kestitsemään vieraita. Piispa käski ottaa talosta tarvitsemansa, mutta jätti tilalle kohtuullisen rahakorvauksen. Kun isäntä tuli kotiin, vaimo valehteli piispan ryöstäneen tavarat. Suuttunut isäntä lähti seuraamaan piispaa ja surmasi tämän.

Ruotsin (tai sattuvammin ilmaistuna ruotsalaisen koska varsinaista valtakuntaa ei tuolloin vielä ollut) kuninkaan Erikin historiallinen olemassaolo on monien lähteiden todistuksen mukaan kiistaton. Sen sijaan hänen tekemäänsä "ristiretkeä" Suomeen on epäilty ja epäillään. Erikin legendan tarkoituksena on ollut hänen pyhimykseksi julistamisensa edistäminen, ajan arvostusten mukaan ristiretkeilijän maine olisi ollut tässä hyödyllinen lisä. Pyhimyshankkeen onnistuminen olisi  tuonut hänen suvulleen ja jälkeläisilleen poliittistakin hyötyä.

Yhtä vankalla pohjalla ei ole ollut Henrikin asema. Hänen olemassaolonsa on kokonaan kiistetty tai on arveltu, että suomalaisen legendan laatijat olisivat erehtyneet henkilöstä ja kyseessä olisi ollut toinen jo vuonna 1134 kuollut Sigtunan Henrik-piispa, jolla ei ollut Suomen kanssa mitään tekemistä. 
Useimmat tutkijat kuitenkin pitävät Suomen Henrikkiä historiallisena henkilönä. Mahdollinen on tieto Henrikin englantilaisesta alkuperästä, koska tiedetään että englantilaisilla lähetyssaarnaajilla on ollut Ruotsissa tuolloin merkittävä asema. Legendan maininta Henrikistä Upsalan piispana on arvioitu epäilyttävämmäksi, kenties hänet on kuitenkin piispaksi vihitty, koska ilman piispalle kuuluvaa vihkivaltaa hän ei olisi juurikaan voinut järjestellä seurakunnallista toimintaa lähetyskentällä.

Hyvin mahdollinen on myös Henrikin väkivaltainen kuolema, vaikka siitäkään ei ole ehdottoman varmaa asiakirjallista todistetta. Perinteen tuntemat Köyliönjärven jää kuolinpaikkana ja Nousiainen ensimmäisenä hautapaikkana voivat myös olla paikkansa pitävää tietoa. Uskottava on myöskin liturgisen kalenterin kuolinpäivä ("taivaallinen syntymäpäivä") tammikuun 20. päivä (nykyinen viettopäivä tammikuun 19. on myöhempää perua).

Ristiretken tai ainakin Henrikin maahan tulon vuosi sen sijaan on epävarma. Paavali Juustenin 1500-luvulla kirjoittama tai viimeistelemä Suomen piispainkronikka ajoittaa tapahtuman vuoteen 1150. 1800-luvulla kristinuskon Suomeen tulon 700-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1857, vuosisataa myöhemmin 800-vuotisjuhlaa taas 1955. Kaikkia näitä vuosia - 1150, 1155 tai 1157 - ja muitakin voi perustella.

Jos hyväksytään tradition kertoma Henrikin väkivaltaisesta kuolemasta, täytyy myös teon suorittaja olettaa historialliseksi henkilöksi. Lalli-nimi kuitenkin on nuorempaa perua.

Yllä mainitut legendalähteet ja niiden perusteella perinteinen historiankirjoituksemme oletti, että Erik tai ainakin Henrik tulivat käännyttämään ja kastamaan täysin pakanallisia suomalaisia. Nykyisen käsityksen mukaan Lounais-Suomen väestö1100-luvun puolivälissä pitkälti jo omaksunut kristinuskon. Näin piispan ja talonpojan välisen verisen yhteenoton takana ei ehkä niinkään ollut varsinainen vanhan ja uuden uskon välienselvittely vaan pikemminkin  kantaväestön tyytymättömyys tiivistyvää hallintoa ja sen mukanaan tuomaa verorasitusta vastaan.

 

Heikkilä, Tuomas
Pyhän Henrikin legenda. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006

Heininen, Simo
Talonpoika Lalli - Paha pakana vai vihainen viljelijä?
[Tiede 2005, nro 2]
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/talonpoika_lalli_paha_pakana_vai_vihainen_viljelij

http://www.koylio-seura.fi/default2.asp?active_page_id=377

 

Kommentit (0)
27.01.201719:11
56996
44

Uusin tutkimus epäilee uhriksi lähetyssaarnaaja Heinrichia.

Kommentit (0)

Vastauksesi