Pietarissa oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosina hävityn Japanin sodan...

Pietarissa oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosina hävityn Japanin sodan...

Pietarissa oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosina hävityn Japanin sodan seurauksena liikehdintää ja levottomuuksia. Isovanhempani suunnittelivat Suomeen muuttoa ja saivat viisumin kahden viikon oleskelua varten. Isoäitini oli suomalainen, syntynyt Ilomantsissa. Oliko v. 1873 syntynyt isoisäni venäläinen vai suomalainen, siitä ei ole varmuutta. Nyt tiedustelenkin, koskiko tämä viisumipakko vuosina 1905-1910 yhtä lailla Suomen ja Venäjän kansalaisia? Perheessä oli myös kaksi tytärtä. Isoisäni oli ortodoksi, isoäitini luterilainen. Molemmilla oli ollut vuosia työpaikka Pietarissa.

Vastaus

Suuriruhtinaskunnan tuon aikakauden passikäytäntö noudatteli 27.6.1888 annettua asetusta "Passeista, sekä Suomen kansalaisille ulkomaalle lähteä että ulkomaalaisille matkoilla Suomeen ja Suomesta ynnä siellä oleskellessansa".
Asetusta ei kuitenkaan sellaisenaan noudatettu Suomen ja Venäjän välisessä matkustamisessa, mutta erilliset käskykirjeet määräsivät että Suomeen tulevilla venäläisillä oli oltava passi mukanaan. Jos se oli vanhentunut tai puuttui, toimitettiin henkilö vankikyydissä maasta pois. Käytännössä poikkeus tehtiin siinä, että Suomen rajoilla oleviin kihlakuntiin voitiin matkustaa enintään kuukauden ajaksi ilman passiakin. On syytä muistaa, että pelkästään Venäjän sisälläkin laajempi liikkuminen edellytti passia ja muita lupia. Suomessa taas omilla kansalaisilla ei passipakkoa enää ollut 1900-luvun alussa. Sana 'viisumi' ei muuten näytä tuolloin vielä olleen käytössä. Venäjälle jokseenkin pysyvästikin asettuneet suomalaiset yleensä säilyttivät Suomen kansalaisoikeudet jopa silloinkin kun he hoitivat venäläisiä virkoja (esim. monet ammattisotilaat). Toisaalta suomalaiset naiset yleensä menettivät kansalaisuutensa ulkomaalaisten kanssa avioituessaan. Rohkenisiko siis olettaa, että isoisä on ollut venäläinen, mikä selittäisi myös isoäidin tarvitseman matkustusasiakirjan?

Venäjälle matkustavilla suomalaisilla piti myös olla passi.
1800- ja 1900-luvun vaihteessa erillisen Suomen kansalaisuuden olemassaolosta oli tullut keskeinen kiistanaihe autonomiaansa korostavan Suomen ja valtakunnan yhtenäisyyttä painottavan Venäjän kesken.

Lähteet:

Suomen hallinto-oikeus : sisäasiain hallinto / K. J. Ståhlberg. - Otava, 1915.

Tietosanakirja 4. - Tietosanakirja, 1912

Engman, Max
Pietarinsuomalaiset. - WSOY, 2004.

Kommentit (0)

Vastauksesi