Parikin kysymystä:1.

Parikin kysymystä:1.

Parikin kysymystä:

1. Muistelisin, että erään johtavan lääkärin näkemys sikainfluenssaan sairastuvien ihmisten määrästä Suomessa olisi n. 1.5 milj. siinä tapauksessa, että rokotusohjelmaa ei olisi viety läpi. Löytyykö vastaavia arviota?

2. Julkisen sektorin työntekijän sairastamisesta koituva taloudellinen haitta valtiolle kiinnostaa; Omien laskelmieni mukaan se olisi keskiarvollisesti n. 220€ plus sitten korvaavan työvoiman rekrytointikustannukset pitkällisissä sairaustapauksissa ja tietenkin verohaitta. Olenko oikeilla jäljillä?

3. Kiinnostaa myös, että millainen maksajan rooli valtiolla on sitten yksityisen sektorin työntekijän sairaustapauksissa?

Näille asioille pitäis kyllä löytyä edes jonkinlainen vastaus! Tavallisen ihmisen aika hankala aiheeseen liittyvää tiedonkeruuta tehdä, joten luotankin, että otatte kysymysmerkkini "vakavasti".

Itseasiassa yksi ainut kysymys riittää korvaamaan edellä mainitut: Minlälaista taloudellista hyötyä valtio on saanut ennaltaehkäisemällä sikainfluenssaan liittyviä sairastapauksia?

PS. Haluan kuitenkiin kaikkiin kysymyksiin vastauksen..

Vastaus
18.03.201014:40
24123
33

Tutkimusprofessori Petri Ruutu arvioi osoitteesta http://www.iltalehti.fi/sikainfluenssa/200907229965508_si.shtml löytyvässä artikkelissa ennen epidemian alkamista, että sikainfluenssaan sairastuisi ensimmäisten viikkojen aikana 6–8 prosenttia väestöstä eli Suomessa mahdollisesti jopa 400 000 ihmistä. Arvio koski ilmeisesti tilannetta ilman rokotetta. Osoitteesta http://yle.fi/uutiset/viittomakieliset_uutiset/2009/09/asiantuntija_sika... löytyvässä uutisessa ylilääkäri Ville Valtonen arvioi sairastuneiden osuudeksi syksyn aikana 20 prosenttia väestöstä eli reilua miljoonaa ihmistä, jos rokotetta ei olisi saatu ajoissa.

En valitettavasti löytänyt lukuja julkisen sektorin työntekijän sairaspäivien aiheuttamista kustannuksista, mutta osoitteessa http://www.tyosuojelu.fi/fi/tulosta/114 esitetään jonkinlainen arvio rakennusteollisuuden yrityksen sairauspoissaolojen kustannuksista. Asia todetaan varsin monimutkaiseksi ja riippuvaksi erilaisista tekijöistä. Laskelmaksi tulee, että pitkä poissaolo tuottaisi kustannuksia 172 euroa päivässä työntekijää kohti plus muutama kymppi epäsuoria kuluja. Tähän suhteutettuna oma arviosi kuulostaa jokseenkin samoissa suuruusluokissa liikkuvalta.

Valtiolle koitunee yksityisen sektorin työntekijän sairastumisesta suoraan ainakin kuluja Kelan kautta maksettavasta sairauspäivärahasta, jos sairaus kestää tarpeeksi pitkään, jotta sitä maksetaan. Osoitteesta http://www.kela.fi/IN/INTERNET/SUOMI.NSF/NET/080801115933EH löytyy myös muita Kelan korvaamia sairauskustannuksia, joskaan sikainfluenssan kohdalla ei varmaan tarvita yleensä kuntoutuksen tai erityislääkityksen kaltaisia kuluja. Tietysti vaikeissa tapauksissa valtio tulee maksajaksi erikoissairaanhoidon ja mahdollisesti siinä käytettyjen lääkkeiden kautta.

Kattavaa kokonaisarviota valtion taloudellisesta hyödystä sikainfluenssan ehkäisemisessä ei löytynyt, joten joudun pohtimaan asiaa vain joidenkin esiin kaivamieni tietojen pohjalta. Tätä ei kannata todellakaan pitää minään pätevänä tutkimuksena, ihan vain amatöörin yrityksenä hahmottaa joitakin kustannuksiin liittyviä seikkoja.

Sikainfluenssan ilmeisiin tahallisiin menoihin on lukeutunut rokotteiden ostaminen, johon on kulunut osoitteesta http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Pandemrix-sikainfluenssarokote+valmist..., löytyvän artikkelin mukaan 35 miljoonaa euroa. Rokottaminen on varmasti tuottanut myös laskennallisia kuluja, mutta niitä on varsin hankala arvioida, koska terveydenhuollon henkilökunta on jakanut rokotuksia muun työn ohessa.

Osoitteesta http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/tartuntataudit_... löytyvän THL:n tilaston mukaan Suomessa on varmistettu 7 668 sikainfluenssatapausta. Kyseessä ovat kuitenkin vain varmuudella todetut tapaukset, ja osoitteessa http://yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2009/11/sikainfluenssa_koko_maassa_... olevassa uutisessa arvioidaan, että todellisuudessa tapauksia olisi ollut kymmeniätuhansia marraskuuhun 2009 mennessä. Rokotukset lienevät vähentäneet sairastuneiden määrää huomattavasti, joskin vain alle puolet suomalaisista on ottanut rokotteen. Silti rokotteiden ottaneiden ryhmään kuuluu varmasti suhteellisesti melko suuri osuus pahimmista riskiryhmistä, joita ovat esimerkiksi raskaana olevat ja pitkäaikaissairaat. Voisi kuvitella, että rokotukset ovat säästäneet ainakin kymmenientuhansien ihmisten sairastumisen sikainfluenssaan.

On aika rohkeaa lähteä näin heppoisin eväin arvioimaan valtiolle tulleita säästöjä, mutta ihan ajatusleikkinä voisi miettiä, paljonko säästöä tulisi, jos estettäisiin vaikka 5 000 julkisen sektorin työntekijän sairastuminen sikainfluenssaan. Jos lähdetään siitä, että yhdessä päivässä hänestä koituisi kuluja julkiselle sektorille suoraan tuo ehdottamasi 220 euroa ja sikainfluenssa kestäisi keskimäärin 9 päivää (pyöristetty keskiarvo THL:n ilmoittamasta 7–10 päivän sairasajasta), saadaan laskennallisiksi menetyksiksi 5 000 x 220 euroa x 9 = 9 900 000 euroa. Sillä olisi jo katettu vajaa kolmannes rokotteen hinnasta.

Epäilen kuitenkin, että kansantaloudelle povatut valtavat taloudelliset menetykset olivat kovasti yliampuvia. Esimerkiksi osoitteesta http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sikainfluenssa+voi+maksaa+kansantaloud... löytyvässä artikkelissa arvioidaan, että sikainfluenssa olisi voinut aiheuttaa kansantaloudelle jopa miljardin menetykset. Arvio varmaan perustui paljon siihen, että sairastuneita olisi ollut valtavan paljon toteutunutta tilannetta enemmän. Kun epidemia osoittautuikin arveltua lievemmäksi ja oli tavallisen kausi-influenssan luokkaa, pääsi kansantalouskin huomattavasti halvemmalla.

Ehkäpä sikainfluenssan todellisia kuluja tutkitaan tarkemmin vielä tulevaisuudessa ammattimaisin menetelmin. Pahoittelen, etten tämän parempaa vastausta pysty kysymyksiin antamaan, vaikka olenkin vakavalla mielellä koettanut penkoa tietoa.

Kommentit (0)

Vastauksesi