Panssarivaunut ym Petsamon–Kirkkoniemen taisteluissa

Panssarivaunut ym Petsamon–Kirkkoniemen taisteluissa

Löytysikö tarkempaa tietoja, mitä Puna-armeijan vaunutyyppejä osallistui PetsamoKirkkoniemen alueen taisteluihin n–ja kuinka paljon kaiken kaikkiaan? Lisäksi olisi myös mielenkiintoista tietää niinkin vanhojen vaunutyyppien kuten T26:n ja M3 Lee:n sijoittuminen ja käyttö noinkin Artkisessa ympäristössä. Ilmeisesti, saksalaisilla ei ollut mitään vaunuja käytössä, vaikkakin muutamat nettilähteet viittaisivat joihinkin vanhoihin ranskalaisiin "beutepanssareihin"?

2 vastausta

Saksalaisen Vuoristoarmeijakunnan tavoitteena vuonna 1941 oli vallata Murmansk. Petsamon suunnalta aloitettu hyökkäys kuitenkin epäonnistui. Huhti-toukokuussa 1942 armeijakunta torjui kolmen viikon taisteluissa Neuvostoliiton 14. armeijakunnan vastahyökkäyksen. 10. marraskuuta 1942 armeijakunta sai uuden nimen XIX vuoristoarmeijakunta. Vuoteen 1943 mennessä tilanne vakiintui asemasodaksi. Puna-armeijan suurhyökkäys Petsamon rintamalla alkoi 7. lokakuuta 1944. Jo sitä ennen saksalaiset olivat saaneet käskyn vetätyä, mutta suunniteltu hallittu evakuointi jouduttiin nyt suorittamaan tulen alla. Mistään pienestä taistelusta ei ollut kyse: saksalaisten 56 000 sotilasta kohti eteni n. 98 000 neuvostosotilasta (luvut vaihtelevat lähteestä riippuen). Lopulta saksalaiset vetäytyivät Kolosjoen kautta Jäämerentietä lounaaseen Ivaloon ja kääntyivät sieltä pohjoiseen Norjan suuntaan.

Eri lähteiden mukaan saksalaisilla ei ollut Petsamossa käytössään lainkaan panssareita, neuvostojoukoilla sen sijaan satakunta. Mikko Uolan teoksessa Petsamo 1939-1944 selostetaan taisteluiden kulku pääpiirteittäin. F.W. Thorban kertoo kirjassaan Petsamon ja Kirkkoniemen torjuntataistelut 1944, miten vetäytyminen suurhyökkäyksen alta onnistui saksalaisten näkökulmasta. Thorbanin kuvaus on seikkaperäinen, taistelujen vaiheet selvitetään tarkasti karttojen kera, mutta neuvostojoukkojen panssarikaluston käytöstä se ei anna paljon tietoa. Vuoden 1944 hyökkäysvaiheessa Neuvostoliiton 14. armeijan joukoissa taisteli kirjan mukaan 7. Kaartin Panssariprikaati ja kolme panssarirykmenttiä. Tuhoutuneissa panssareissa oli 33 kpl T34-vaunuja ja yksi Klim.

James F.Gebhardtin kirjan The Petsamo-Kirkenes Operation: Soviet Breakthrough and Pursuit in the Arctic 1944 verkkoversiossa todetaan eri neuvostoyksiköissä olleen yhteensä 55 kpl T34-panssaria ja 34 kpl JSU152 (ISU152) -rynnäkkötykkiä. Näiden lisäksi saatiin eri anomuksesta vielä 21 KV-sarjan tankkia. Panssarikalusto kuljetettiin rautateitse Murmanskiin.

Kommentit (0)
31.05.201913:25
14036
3

Kysymyksen lähettäjä viittasi saksalaisten Suomessa toisen maailmansodan aikana käyttämiin ranskalaisiin panssarivaunuihin. Pohjois-Suomeen saapui saksalainen Panssariosasto 211 (Panzer-Abteilung 211) vuonna 1941, jolloin se sijoitettiin Sallaan suunnalla olleeseen saksalaiseen XXXVI Armeijakuntaan. Tämä Panssariosasto 211 oli todellakin varustettu ranskalaisilla sotasaalispanssarivaunuilla. Sillä oli esimerkiksi vuonna 1943 käytössään 16 ranskalaista Somua-panssarivaunua ja 26 ranskalaista Hotchkiss-panssarivaunua. Osa Panssariosasto 211:sta oli XXXVI Armeijakunnan yhteydessä vielä syyskuussa 1944, jolloin nämä joukot joutuivat taisteluun Neuvostoliiton puna-armeijan panssarivaunuja vastaan. Panssariosasto 211:n pääosa oli kuitenkin alistettu Oulun ja Oulunjärven välillä olevalle Taisteluosasto Westille.

Myös Petsamossa oli erillisiä saksalaisia panssarijoukkueita jatkosodan aikana. Kysymyksessä olivat Panssarijoukkue 217 (Panzerkampfwagenzug 217), Panssarijoukkue 218 (Panzerkampfwagenzug 218) ja Panssarijoukkue 219 (Panzerkampfwagenzug 219). Myös nämä panssarijoukkueet oli varustettu ranskalaisilla sotasaalispanssarivaunuilla. Näiden kolmen panssarijoukkueen toiminta Petsamon pohjoisosassa painottui vuoteen 1942, kunnes kyseisen vuoden lopulla annettiin määräys näiden panssarijoukkueiden lakkauttamisesta. Henkilöstö piti siirtää muihin joukko-osastoihin ja vapautuva kalusto piti käyttää rannikkopuolustuksessa.

 

Kari Kuusela, Wehrmachtin panssarit Suomessa. Saksalaiset panssariyksiköt Suomessa 1944 - 1944. Wiking-Divisioona Oy, Helsinki 2000, sivut 116 - 138 ja sivut 164 - 167.

Kommentit (0)

Vastauksesi