Paljonko vuorotteluvapaat maksavat Suomelle vuodessa?

Paljonko vuorotteluvapaat maksavat Suomelle vuodessa?

Paljonko Suomen valtiolle vuodessa maksavat vuorotteluvapaat?

Vastaus

 Vuorotteluvapaiden bruttokustannukset ovat olleet vuonna 2012 151,7 miljoonaa euroa, mutta kokonaiskustannuksia on vaikea laskea.  Lähinnä olemme viime aikoina kuulleet nykyisen hallituksen leikkauspäätöksistä, joilla pyritään leikkaamaan näitä korkeita kustannuksia 50 miljoonalla eurolla vuodessa ja paikkaamaan taloudellista kestävyysvajetta. Jopa Suomen ekonomiliitto on esittänyt aikanaan kritiikkiä vuorotteluvapaan ehtojen tiukennuksista.

Vuoden 2014 heikennyskierroksen yhteydessä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoi mietinnössään (TyVM 2/2014 vp) , että kiristyksistä huolimatta vuorotteluvapaa toimii kuitenkin edelleen hyvänä keinona edistää työssä jaksamista. Mahdollisuus pitää taukoa työelämästä voi olla 16 vuoden työuran jälkeen tarpeellista ja on tärkeää, että palkansaajilla on jatkossakin käytettävissä joustava tapa sovittaa yhteen työaikoja elämäntilanteen kanssa.

Uuden lain mukaan vuorotteluvapaalle päästäkseen työntekijällä on oltava entistä pidempi työhistoria eli vähintään 20 vuotta. Vapaan enimmäiskesto lyhennetään 180 päivään.

Helsingin Sanomat luettelee valtiolle koituvia kustannuksia vuorotteluvapaista:

Vuorotteluvapaalla olevalla maksetaan vuorottelukorvausta.

 Korvauksen maksaa Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa.

 Valtio rahoittaa vuorotteluvapaasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden.

  Vuonna 2014 valtio rahoitti vuorottelukorvauksista 42,5 prosenttia, Työttömyysvakuutusrahasto 52 prosenttia ja työttömyyskassat 5,5 prosenttia.

Vuonna 2016 vuorotteluvapaisiin on varattu 43 000 000 valtion budjetista. Talousarvioesityksessä vuodelle 2017 valtion osuuteen vuorotteluvapaiden kustannuksista myönnetään 26 000 000 euroa.

Tästä voit yrittää laskea vuorotteluvapaiden kustannuksia.

Ongelmallista kokonaiskustannuksia laskettaessa on kuitenkin myös  järjestelmän heikennystä seuraavat muut kustannukset kuten Akavan lakimies Paula Ilveskivi Akavan Uutishuoneen kirjoituksessa totesi marraskuussa 2015. Hallituksen laskelmissa on otettu huomioon ainoastaan suorat kustannusäästöt, mutta pahimmassa tapauksessa järjestelmän heikennys saattaa vaikuttaa sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyys- tai kuntoutusetuuksiin. Jos järjestelmän heikennykset vievät sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyysetuuksien lisääntymiseen, uudistuksella ei saada aikaan säästöjä vaan lisäkustannuksia.

Uusia kustannuksia valtio saanee edelleen myös nuorten työmarkkinoille vasta tulevien työttömyysetuuksista, koska vuorotteluvapaiden työllistävä vaikutus vähenee. Jos työttömyysturvan menot ylittivät vuonna 2015 5 miljardia euroa, paljonko ne ovat, jos työllistymismahdollisuuksia entisestään heikennetään? Vuorotteluvapaajärjestelmästä ovat hyötyneet etenkin vuorottelusijaiset, joiden työttömyys on katkennut mahdollisuuteen tehdä töitä ja ansaita palkkaa.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi