Paljonko suomalainen saa kuluttaa luonnonvaroja, jotta kulutus ja biokapasiteetti olisi tasapainossa

Paljonko suomalainen saa kuluttaa luonnonvaroja, jotta kulutus ja biokapasiteetti olisi tasapainossa

WWF:n mukaan Suomalaisten ylikulutuspäivä on vuosittain suurinpiirtein huhtikuussa. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Sivustolla on selitetty ummet ja lammet asiasta vailla minkäänlaisia pohjia. Näin ilmasto/eko asioiden maalikkona haluaisin kysyä, että miten suomalaisen pitäisi keskimäärin elää/kuluttaa jotta kulutus ja biokapasiteetti olisi tasapainossa tai alijäämäinen? Haluaisin vastauksen määrällisesti: Kuinka monta KWh sähköenergiaa suomalainen saa käyttää vuodessa,jotta kulutus ja biokapasiseetti olisi tasapainossa? Kuinka monta KWh lämmitysenergia suomalainen saa käyttää vuodessa, jotta kulutus ja biokapasiseetti olisi tasapainossa? Kuinka monta kiloa suomalainen saa syödä karja lihaa vuodessa, jotta kulutus ja biokapasiseetti olisi tasapainossa? Kuinka monta kilometriä suomalainen saa ajaa omalla autolla, jotta kulutus ja biokapasiseetti olisi tasapainossa? Eli semmoiset numeraaliset viitervot, jonka puitteisa pitäisi ihmisten elää, että maailma pelastuisi ainakin suomalaisten osalta.

Vastaus

Todellakin, tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivä oli 11.4. Maailman ylikulutuspäivä sijoittuu elokuun tienoille, joten meillä luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon biokapasiteetin selvästi aikaisemmin kuin maapallolla keskimäärin. Arvio perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin eri maiden ekologisista jalanjäljistä. Ekologinen jalanjälki saadaan, kun lasketaan, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisten kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja niistä syntyneiden jätteiden käsittelemiseen.

Suomessa suurin yksittäinen syy ylikulutukseen on energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Toinen merkittävä rasite ympäristölle tulee ruoastamme. Maatalouden viljelys- ja laidunmaat vaativat paljon maapinta-alaa. Mitään valmiita laskelmia lämmityksen, autoilun tai lihankulutuksen suhteen ei kuitenkaan näyttäisi olevan tarjolla. Global Footprint Networkin laskurilla voi koettaa laskeskella suuntaa antavasti oman elämäntyylinsä vaikutuksen. Suomea ei tosin ole laskuriin vielä lisätty, mutta Ylen verkkosivujen mukaan verrokkina voi käyttää esimerkiksi Sveitsiä. Laskuri ilmeisesti suosittelee lopuksi joitakin toimia oman tilanteen korjaamiseksi. Tarton yliopisto on julkaissut oman vastaavan laskurinsa.

Kaikkeen ei itse voi vaikuttaa. Kerrostaloasukki ei voi itse valita asuntonsa lämmitysmuotoa, eikä esimerkiksi joukkoliikennettä ole aina tarjolla. Suomi on niin vauras ja teknistynyt yhteiskunta, että lopultakin täällä on vaikeaa tyystin välttää luonnonvaroja kuluttavaa elämäntapaa. Yikulutuspäivästä uutisoinnin tarkoitus lienee herätellä meitä miettimään kulutustottumuksiamme ja tekemään arjessa ainakin pieniä oikean suuntaisia valintoja.

(Vastaajan lisäys 7.9.2018) Suomen kuvalehden uusin numero 36/2018 kirjoittaa aiheesta. Artikkelissa on esitelty keskivertosuomalaisen vuotuinen materiaalijalanjälki karkeasti jaotellen. Materiaalijalanjälki yhteensä on 50 500 kg. Keskivertosuomalaisen elämäntapa kulutttaa tutkija Michael Lettenmeierin mukaan 40 tonnia luonnonvaroja vuodessa. Vuotta 2050 ennakoiden meidän pitäisi tulla toimeen kahdeksalla tonnilla. Jutussa esitellään myös laskelmia, jolla tähän tavoitteeseen päästäisiin mm. kolmen erilaisen esimerkkihenkilön kulutusta erittelemällä. Jotain apua voisi tästä olla, jos aikoo omaa luonnonvarojen kulutustaan pienentää.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi