Paikannimien etymologia kiinnostaa

Paikannimien etymologia kiinnostaa

Mitä tarkoittavat esim. paikannimet Kaili /Kailinketo, Ii/ Iimäki, Illi/ Illinkoski, Punka/Punkalaidun?  

Onko olemassa teosta paikannimien synnystä?

Vastaus

HelMet-kirjastojen tietokannasta löytyy ainakin teos Suomalainen paikannimikirja (päätoim. Sirkka Paikkala). Teoksesta on sekä lainattavia että vain kirjastossa selattavia kappaleita.

Iimäki sijaitsee Iisalmen lähettyvillä. Nimessä esiintyvän Ii-alkuliitten alkuperästä on parikin tulkintaa, jotka molemmat viittaavat saamen kieleen. Toisen tulkinnan mukaan Iisalmi palautuu saamenkielisten yötä merkitsevien idja ja ijjâ -sanojen vartaloon iti. Toinenkin tulkinta pohjautuu saamen yö-sanaan. Siinä Iisalmen on ajateltu merkitsevän yöpymispaikkaa. Mäen merkitys yöpymispaikkana jätetään teoksessa avoimeksi.

Illiä tai Illinkoskea ei teoksesta suoraan löydy. Siitä löytyy kuitenkin maininta, että Illi on Ilja-nimen muunnos, joka on syntynyt Karjalassa. Toinen vaihtoehto Illi-nimen alkuperälle on Ille, joka puolestaan on alasaksalainen nimi. Joka tapauksessa nimessä saatetaan viitata muinaiseen henkilön etunimeen.

Punka-sanan alkuperään on vastattu iGS-palvelussamme aiemminkin: http://www.kysy.fi/kysymys/asun-punkalaidun-nimisella-paikkakunnalla-haluaisinkin-tietaa-mita-tarkoittaa Lyhyesti: sanalla punka on merkitykset lompakko, kukkaro, lihavahko, pyöreähkö ja syvänne. Se on myös valkokukkainen esikkokasvi. Punkalaitumen määritelmässä mainitsemassani teoksessa taas oletetaan tässä yhteydessä sanan punka olevan lähtöisin muinaisskandinaavisesta sanasta bunga, joka merkitsee kumpua, töyryä tai jyrkästi viettävää rantatörmää. Paikan aiemmista nimistä yleisin onkin ollut Pungalaitio, myöhemmin Punkalaitio, jolla tosin alun perin viitattiin alueen läpi virtaavaan Punkalaitumenjokeen. Laition alkuperä puolestaan on todennäköisesti skandinaavisessa sanassa laiđō, joka merkitsee suuntaa tai väylää (sanan laita ja mahdollisesti myös laidun alkumuoto). Näin ollen Punkalaitio merkitsisi jyrkkätörmäistä väylää, mikä sopiikin Punkalaitumenjoen luonnehdinnaksi. Myöhemmin nimeä alettiin käyttää joen sijaan asutusalueesta. Sana laitio kävi ajan mittaan ihmisille vieraaksi, jolloin nimi muuttui muotoon Punkalaidun. Osasyynä saattoi myös olla joenvarsimaiden ottaminen karjan laiduntamiskäyttöön.

Paikkaa nimeltään Kailinketo ei löydy. Liekö tämä Salossa sijaitsevan Kailin alue? Hain sanalle kaili selvitystä useita suomen kielen etymologisista sanakirjoista sekä murresanakirjasta. Lähimmäs kyseistä sanaa pääsin murresanakirjassa, josta löytyivät sanat
- kaila, kaile ja kailisto, jotka merkitsevät kaislaa tai kaislikkoa
- kailia, joka merkitsee huutamista
- kailo, joka merkitsee kainaloa
- kailu, joka merkitsee (valkoisen)kirjavaa lehmää, härkää tai hevosta
Nämä olisivat veikkaukseni nimen etymologialle, liittyen alueen sijaintiin, ominaisuuksiin tai käyttötarkoituksiin.

Halutessasi voit kysyä nimistä lisää Kotimaisten kielten keskuksesta Nimistöhuollon neuvontapuhelimesta maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo klo 9–­11, numerosta 0295 333 203.

Kommentit (0)

Vastauksesi