Ovatko koulujen hiihtolomaviikot olleet aina eri aikaan eri alueilla, esim. Helsingissä - Jyväskylässä - Oulussa - Rovaniemellä?

Ovatko koulujen hiihtolomaviikot olleet aina eri aikaan eri alueilla, esim. Helsingissä - Jyväskylässä - Oulussa - Rovaniemellä?

Vastaus

Hiihtoloman ajatuksen katsotaan usein lähteneen voimistelunopettaja Santeri Hirvosen Kasvatus- ja koulu -lehdessä vuonna 1926 ehdottamasta koululaisille kevättalvella järjestettävästä hiihdolle omistetusta lomasta. Talvista lomaa puolsivat muiden muassa myös Lauri "Tahko" Pihkala ja Arvo Vartia,  joka ajoi kouluhallituksessa läpi idean hiihtolomasta. Vuonna 1933 valtioneuvosto sääti lain oppikoulujen viikon mittaisesta hiihtolomasta, joka toteutettiin oppikouluissa 1934. Kiertokirjeen mukaan loma tuli viettää helmi-maaliskuun aikana. Kouluille lähetettiin myös ohjeita loman viettoa varten. Siihen aikaan tarkoitus oli todella hiihtää ja edistää näin oppilaiden terveyttä. Kansakouluihin hiihtoloma tuli vuonna 1935. Helmi-maaliskuussa myös kansakoulujen tuli järjestää vähintään 4 päivää kestävä ulkoilun mahdollistava loma. Lainsäädännössä alettiin vuodesta 1972 lähtien käyttää ilmaisua urheiluloma ja 90-luvulla siirryttiin vain yleisluontoiseen talviloma-nimitykseen.

Vuonna 1991 voimaan tulleiden lainmuutosten mukaan kunnat saivat itse päättää peruskoulujen ja lukioiden lomien ajankohdista. Kun ajankohdat alkoivat pahasti kasautua, ryhtyivät opetushallitus ja Kuntaliitto tekemään suosituksia porrastaa lomat. Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan vielä vuonna 1994 hiihtolomat ruuhkautuivat viikoille 8 ja 9. Porrastus kolmelle viikolle toimisi paremmin vuodesta 1995: "Ensi talvena peruskoulun ja lukion oppilaista noin 266000 viettää hiihtolomaansa helmikuun lopulla viikolla 8. Seuraavalla viikolla helmi-maaliskuun vaihteessa talvilomalaisia on noin 254000 ja viikolla 10 noin 120000 oppilasta". Suosituksen mukaan viikolla 8 lomailisivat Uudenmaan sekä Turun ja Porin läänin koululaiset. Viikolla 9 olisivat vuorossa Hämeen, Keski-Suomen, Kymen, Mikkelin ja Vaasan lääni. Viikot 10 ja 11 olisi varattu Kuopion, Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan lääneille. Tästä kaavasta poikkeavia kuntia oli kuitenkin eri lääneissä.

Ilmeisesti kouluhallitus ennen 90-lukua määritteli tiukemmin loman ajankohtia, mutta samalla viikolla koko maassa sitä tuskin silloinkaan pidettiin. Nykyinen porrastusjärjestelmä tuli kuitenkin käyttöön suositusten myötä 90-luvun puolivälissä.

Kommentit (1)
Kirjasto: "Ilmeisesti kouluhallitus ennen 90-lukua määritteli tiukemmin loman ajankohtia... Kirjasto: "Ilmeisesti kouluhallitus ennen 90-lukua määritteli tiukemmin loman ajankohtia, mutta samalla viikolla koko maassa sitä tuskin silloinkaan pidettiin. Nykyinen porrastusjärjestelmä tuli kuitenkin käyttöön suositusten myötä 90-luvun puolivälissä." Vuonna 1991 saivat siis kunnat päättää itse koululomista. Sitä ennen, vuosikymmeniä, päätösvalta oli hallinnossa korkeammalla portaalla (ehkä kouluhallitus, ehkä opetusministeriö), eikä lomaa esimerkiksi 1980-luvullakaan pidetty koko maassa samalla viikolla. Oli porrastus monelle viikolle, lääneittäin, alkaen Etelä-Suomesta. Myöhempi "suositus" vastasi lopputulokseltaan kutakuinkin aikaisempaa "määräystä". ["Ilmeisesti" ja "tuskin" antavat oudon kuvan kirjaston tietopalvelun lähteiden käytöstä ja kirjaston henkilökunnan oman muistin ja elämänkokemuksen hyödyntämisestä.]
5.2.2019 15:33 Sten Borg 9545

Vastauksesi