Osaisitteko tyhmälle, mutta uteliaalle yksinkertaisesti selittää miten...

Osaisitteko tyhmälle, mutta uteliaalle yksinkertaisesti selittää miten...

Osaisitteko tyhmälle, mutta uteliaalle yksinkertaisesti selittää miten vanhemmissa (varsinkin 2-tahtisissa) polttomoottorikoneissa oleva kärjellinen sytytysjärjestelmä toimii.Tai vaihtoehtoisesti löydättekö jostain valmiin selostuksen, jonka voisi sisäistää jos tuntee jonkin verran perusfysiikkaa, muttei sähkötekniikkaa kovin syvällisesti.
Onko tuossa järjestelmässä aina samat palikat, eli onko järjestelmässä aina oltava esimerkiksi akku?
Hyvä kaaviokuva tietysti auttaa myös.
Entä löytyykö jostain vikalistaa, mistä voisi oireiden perusteella etsiä vinkkejä missä vika todennäköisesti on jos sytytysjärjestelmä ei toimi kunnolla.

Entäpä miten sitten nykyaikaisempi, kärjetön sytytys eroaa kärjellisestä, ja mistä sen kipupisteet löytyvät. Kärjetön järjestelmä on varmaan myös jotenkin parempi, kun se on kärjellisen syrjäyttänyt...

Vastaus

Asiaa kysyttiin iGS:in lähipiiriin kuuluvalta asianharrastajalta. Hän kuvasi järjestelmää lyhyesti näin:

”Akkua ei tarvitse olla, sillä magneetto korvaa akun. Magneetto sisältää magneetin ja puolan. Kun puola on paikoillaan ja magneetto pyörii puolan ympärillä (magneettinapoja pyöritetään puolan ympäri) muodostuu sähkövirtaa. Kehitettyä virtaa katkotaan kärjillä. Kärkien sulkeutuessa sytytystulppaan syttyy kipinä. Kipinä sytyttää männän päällä olevan ilma-polttoaineseoksen palamaan. Palamisen aiheuttama paine painaa männän alaspäin ja näin syntyy pyörivä liike moottoriin.

Yleisiä toimimisongelmia aiheuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi oikosulku sammutusnappulassa (ei tule kipinää), viallinen tulppa, väärä sytytysajankohta tai kosteus.

Kärjetön sytytys toimii enimmäkseen samalla periaattella kuin kärjellinen, mutta sähkövirta katkotaan kärkien sijaan elektronisten järjestelmien avulla. Tunnistusjärjestelmä on kuitenkin samanlainen. Kärjellinen sytytysjärjestelmä on enemmän kulutustavaraa, sillä kärkiä täytyy vaihtaa tämän tästä. Samalla kärkien väli muuttuu, jolloin sytytysajankohta täytyy säätää uudelleen. Kärjetön järjestelmä on siis kestävämpi, sillä kipinä synnytetään kärkien sijaan elektronisesti.”

Tarkemmin sytytysjärjestelmien toiminnasta voit lukea vaikkapa Motot.net:in sivuilta http://www.motot.net/wiki/Sytytysj%C3%A4rjestelm%C3%A4. Sivustolta löytyy myös keskustelupalsta, jolla voi kysellä lisää aiheesta alan harrastajilta. Yleisesti kärjellisen sytytysjärjestelmän ongelmia (ei erikseen mainittu 2-tahtimoottoria) listataan esimerkiksi Volvon korjaussivulla http://www.volvolandia.com/korjaamo/sytytys240.htm sekä useilla muilla sivustoilla, joita löytyy hakemalla esimerkiksi sanoilla ’kärjellinen sytytysjärjestelmä viat.’

Lisää selvitystä aiheesta sekä kuva sytytysjärjestelmien osista ja toiminnasta (ensimmäisessä myös kaaviokuva) löytyvät ainakin seuraavista teoksista:

Coombs, Matthew: Moottoripyörän tekniikka (saatavuus Helmet-kirjastoista http://www.helmet.fi/record=b1203055~S9*fin).
Shoemark, Pete: Moottoripyörän tekniikka (saatavuus Helmet-kirjastoista http://www.helmet.fi/record=b1510202~S9*fin)

Kommentit (0)

Vastauksesi