Opettajien peruskoulutus 1970-luvulla

Opettajien peruskoulutus 1970-luvulla

Millaisen yleissivistävän koulutuksen pohjalta pääsi luokanopettajiksi ikäluokasta, joka syntyi 1950-luvun puolimaissa ja oli siten opiskeluiässä 1970-luvun loppupuolella? Suomalainen luokanopettaja, nyt 62 v, ei kertomansa mukaan (IS 27.9.2016) tiennyt yhtään mitään keskieurooppalaisesta maasta ennen kuin kävi siellä ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten.

2 vastausta

Opettajakoulutus uudistui 1970-luvulla niin kuin koko koululaitos kun siirryttiin peruskouluun. Vuoden 1971 opettajakoulutuslain myötä luokanopettajienkin koulutus siirtyi vuosina 1973-1974 opettajaseminaareista yliopistojen opettajakoulutusyksikköihin. Niissä koulutus kesti neljä vuotta. Opettajakoulutukseen pyrkiviltä vaadittiin ylioppilastutkinto vuodesta 1968 lähtien, aikaisemminkin oli ollut ylioppilaille suunnattua kansakoulunopettakoulutusta.

Kuikka, Martti T.
Opettajakoulutus eilen, tänään ja huomenna
http://www.kasvhistseura.fi/dokumentit/1110051148_b_kuikka.pdf   

Kommentit (0)
30.09.201610:55
12647
33

Kirjaston vastauksesta: "Vuoden 1971 opettajakoulutuslain myötä luokanopettajienkin koulutus siirtyi vuosina 1973-1974 opettajaseminaareista yliopistojen opettajakoulutusyksikköihin."

Eipä tuo nyt ihan noinkaan ollut. Suomeen oli toisen maailmansodan jälkeen, kun suurten ikäluokkien tulo kansakouluikään jo oli näköpiirissä, perustettu ns. opettajakorkeakouluja: Helsinki 1947, Turku 1949, Oulu 1953. Ne olivat aina ylioppilaspohjaisia, ja valmistuminen kansakoulunopettajaksi kesti kaksi lukuvuotta. Vuonna 1963 painettu Otavan ison tietosanakirjan osa tietää kertoa, että "korkeakoulutietä valmistuu nykyisin noin 2/3" kansakoulunopettajista. Vain kolmannes siis jo tuohon aikaan valmistui seminaareista, joissa kansakoulupohjaltakin ponnistaneet opiskelijat joutuivat käymään läpi monivuotisen, perusteellisen "koulutusprässin" saadakseen kelpoisuustodistuksen.

Vuonna 1968 opettajainvalmistus muuttui kolmivuotiseksi, peruskoulun luokanopettajan tutkintoon johtavaksi. Tällöin opettajainkoulutuksella oli jo kiinteä kytkentä yliopistoihin, ja 1970-luvulla yliopistoista tuli ainoa luokanopettajien koulutusväylä.

Jos siis joku luokanopettaja "ei tiennyt mitään keskieurooppalaisesta maasta", syitä siihen lienee mielekkäintä etsiä henkilön omista sielutieteellisistä ominaisuuksista.

Kommentit (0)

Vastauksesi