Onkohan Kalevalan kieli kuitenkaan niin iänikuisen wanhaa ja alkuperäistä...

Onkohan Kalevalan kieli kuitenkaan niin iänikuisen wanhaa ja alkuperäistä...

Hei!
Onkohan Kalevalan kieli kuitenkaan niin iänikuisen wanhaa ja alkuperäistä Väinölän kieltä, kuin olemme luulleet? Esim. tuossa viidennessäkymmennessä runossa on mielestämme lainaus ruotsin kielestä. Sanan "hiien huora" loppu on ruotsiksi lähes sama.
"Emo saattavi sanoa, oma vanhin vastaella:
"Voi sinua, hiien huora! Kenen oot makaelema?
Ootko miehen naimattoman eli nainehen urohon?"

Olemme muutama nuoria kalevalan lukijoita.

Vastaus

Kauttaaltaan Kalevalan kieli ei ole "wanhaa Väinölän kieltä" vaan eepos on muokattu kansanrunouden säkeistä. Elias Lönnrot (1802-1884) joutui tekemään monia muutoksia tekstiin ja täydentelemään sitä omin sanoin. Itse asiassa koko Kalevalan juoni on hänen keksimänsä. Väinö Kaukosen (1911-1990) mukaan Uuden Kalevalan säkeet jakautuvat alkuperänsä mukaan seuraavasti:

a)säkeet, jotka ovat samanlaisia eepoksessa ja kansanrunoissa 33 %

b)säkeet, jotka ovat kansanrunoissa ja joihin Lönnrot on tehnyt oikeinkirjoitusta, kieltä ja runomittaa koskevia muutoksia 50 %

c)säkeet, joita ei ole kansanrunoissa, mutta jotka Lönnrot on muodostanut kansanomaisista aineksista 14 %

c)säkeet, jotka Lönnrot on itse sepittänyt tai joille ei ole löydetty mitään lähdettä 3 %

(s. 72 Lönnrot ja Kalevala / Väinö Kaukonen. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1979).

Väinö Kaukonen on myös jäljittänyt yksityiskohtaisesti Kalevalan lähteitä kirjoissaan

Vanhan Kalevalan kokoonpano 1-2. - 1939-1945.

Elias Lönnrotin Kalevalan toinen painos. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1956.

Kysymyksessä mainittuun kohtaan (50:161-166) hän esittää mm. seuraavia lähteitä (SKVR=Suomen kansan vanhat runot):

161 "Anni saattaa sanoa" (SKVR VII-1, 754, 59), "Emäntä vastoaapi" (SKVR I-2, 1099, 46)

163 "Voi sinua, hiien huora" (SKVR VII-4, 3013, 30)

164-166 "Outkos piltien pitämä Eli nainehen urosen Eli miehen naimattoman" (SKVR VII-4, 3013, 31-33)
(Sana 'piltien' lienee yhteydessä sanaan 'piltto, pilton', 'pahatekijä, häpeätyön tekijä')

Kansanrunokin on tietysti voinut olla vieraille (esim. ruotsalaisille) vaikutteille altis.

http://dbgw.finlit.fi/skvr/

Kommentit (0)

Vastauksesi