Onko vuoristolaisten veren suurempi punasolupitoisuus periytyvää heidän...

Onko vuoristolaisten veren suurempi punasolupitoisuus periytyvää heidän...

Hei! Onko vuoristolaisten veren suurempi punasolupitoisuus periytyvää heidän lapsilleen?

Vastaus

Veren punasolupitoisuus näkyy hemoglobiiniarvona. Punasolujen tärkeänä tehtävänä on kuljettaa keuhkoista kudoksiin happea, joka soluissa on kiinnittynyt nimenomaan hemoglobiiniin, erityiseen proteiiniin.

Hemoglobiinista taas tunnetaan nykyisin yli sata erilaista sellaista mutaatiota, jotka sitovat vahvasti happea. Suurehko tai suuri hemoglobiiniarvo onkin perinnöllinen ominaisuus. Siksi alavilla mailla asuvilla ihmisillä voi olla luonnostaan korkea veren hemoglobiinipitoisuus. Tosin tällaisen mutaation kantaja ei välttämättä ole se paras kilpailija luonnonvalinnan kierrossa. Korkea hemoglobiini nimittäin tekee verestä liian paksua ja vaikeuttaa veren jakelua kudoksiin. Raskausajalla taas äidin korkea hemoglobiini voi haitata sikiön kehitystä ja lisätä sikiökuolleisuutta.

Vuoristossa luonnonvalinta on saattanut suosinut ihmisiä, joiden veri sitoo hyvin happea. Näin ei ole kuitenkaan kaikkialla korkealla. Keinot sopeutua ohueen vuoristoilmaan nimittäin vaihtelevat maailman eri kolkilla.

Etelä-Amerikan Andien rinteillä elävillä intiaaneilla on nimenomaan korkea hemoglobiini ja päälle vielä poikkeuksellisen hyvä hapenottokyky. Molemmat keinot nostavat veren kuljettaman hapen määrää.

Mutta ihmisillä, jotka pysyvät Tiibetin ylängöllä yli 4000 metriä merenpinnan yläpuolella, on aivan toisenlainen ratkaisu selviytyä vähähappisessa ympäristössä. Tiibetiläisten perimää on aivan äskettäin verrattu alangolla asuvien lähisukulaisten, han-kiinalaisten ja japanilaisten, geeneihin. Nurinkurista kyllä, tiibetiläisillä on itse asiassa poikkeuksellisen alhainen hemoglobiinipitoisuus Heidän elimistönsä suorastaan estää liiallisen hemoglobiinin tuotannon. Tutkimusten mukaan tiibetiläisillä on noin 30 sellaista varianttia geeneistään, jotka ovat yleisempiä heillä kuin esimerkiksi han-kiinalaisilla. Melkein puolet mutaatioista vaikuttaa siihen, kuinka keho voi käyttää happea hyväkseen. Näistä variaatioista kaksi torppaavat hemoglobiinin tuotantoa. Vuosisatojen kuluessa ylänköläisten elimistössä on tapahtunut myös fysiologisia ja aineenvaihduntaan vaikuttavia muutoksia.

Jo aiemmin on todettu, että tiibetiläiset hengittävät tiheämmin kuin Andien intiaanit tai alavien maiden ihmiset. Heillä on myös laajemmat valtimot ja hiussuonet, jotta veri virtaisi runsaampana ja happea kulkeutuisi kudoksiin tehokkaammin siitäkin huolimatta, että hemoglobiinia ei ole tavallista enempää.

Tiibetiläiset pärjäävät maailman katolla, koska heidän kehonsa säästää energiaa.

Lähteet – ja muutakin mielenkiintoista asiaa hemoglobiinin periytymisestä:
”Elämän mittainen korkean paikan leiri” (Helsingin Sanomat, 25.1.2011)
”Vuorten kansat ovat sopeutuneet ohueen ilmaan” (Helsingin Sanomat, 3.3.2001)
Juvonen, Eeva ja Ikkala, Eero: Suuri hemoglobiinipitoisuus (Duodecim, 113/1997)
http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/09_perinnollisyys/04_...
http://natgeo.fi/tiede/henki-ja-ruumis/perimaltaan-korkeaa-kansaa
http://hemoglobin.co.tv/
http://www.livescience.com/6663-tibetans-underwent-fastest-evolution-hum...
http://anthro.palomar.edu/adapt/adapt_3.htm
http://jap.physiology.org/content/98/2/598.full
http://jetlib.com/news/tag/andes-mountains/
http://scienceincinci.blogspot.com/2011/03/of-mice-and-mountains.html

Kommentit (0)

Vastauksesi