Onko vapaaehtoisesti uskollisia miehiä oikeasti olemassa?

Onko vapaaehtoisesti uskollisia miehiä oikeasti olemassa?

Onko vapaaehtoisesti uskollisia miehiä oikeasti olemassa? Tutkimusten mukaanhan joka kolmas mies ei pettäisi, mutta onko siinä otettu huomioon esimerkiksi se, että suurella osalla ei ole ulkoisen olemuksensa takia mahdollisuutta pettää ja että suuri osa vastanneista ei ole edes parisuhteessa?

Olen melkein 40 enkä ole koskaan tavannut uskollista miestä, kaikki kaverini pettävät vaimojaan enkä minäkään onnistu aina olemaan uskollinen. Työmatkoilla kaikki työkaverini käyvät ihan avoimesti ammattilaisen luona ja mediakin julkaisee lehtijuttuja kuuluisuuksien pettämisskandaaleista joka päivä. Olenko minä ja kaikki tuntemani miehet jotenkin poikkeuksellisen moraalittomia vai olenko oikeassa sanoessani, ettei yksikään mies ole uskollinen, jos hänellä on mahdollisuus pettää?

Vastaus

Nimenomaan vapaaehtoistahan uskollisuus lienee, sillä ihminen voi itse päättää pettääkö kumppaniaan vai ei. Vaikka olisikin mies!

Lienee ikuisuuskysymys, onko ihminen lajina yksi- vai moniavioinen. Vastauksia on näkökulmasta riippuen laidasta laitaan. Uskollisuutta ja uskottomuutta joka tapauksessa esiintyy niin miesten kuin naistenkin keskuudessa. Uskottomuudesta kirjan ”Syrjäyhypyn houkutus” kirjoittanut Kaisa Strandén väittää, että miehet ja naiset pettävät eri syistä. Hänen mukaansa naisilla yleisin syy uskottomuuteen ovat ongelmat omassa parisuhteessa ja miehet taas pettävät siksi että siihen tarjoutuu tilaisuus. Oma hieman eriävä mielipiteeni on, että naisetkin pettävät juuri silloin, kun siihen tarjoutuu tilaisuus ja että pettäminen johtuu molemmilla sukupuolilla viime kädessä samasta asiasta: päätöksestä antautua fyysiselle halulle.

Miksi ihmiset eivät sitten olekaan yksiavioisia, vaikka useimmissa kulttuureissa monogaaminen liitto on parisuhteen perusmuoto? Siihen tarjoaa vastauksia lääketieteen dosentti Matti O. Huttusen artikkeli asiasta.

Vain n. 3 % nisäkkäistä luokitellaan yksiavioisiksi, mutta ihmisapinat ovat keskimäärin selvästi uskollisempia kuin muut nisäkkäät. Joka kuudes ihmisapinalaji on parikäytökseltään monogaaminen. Ihmislasten pitkäaikainen riippuvuus vanhempiensa hoivasta on ihmislajin kannalta suosinut miehen ja naisen keskinäisen siteen pitkäaikaisuutta. Myyrälajeilla tehty tutkimus on osoittanut, että elinolosuhteet säätelevät parikäytöksen luonnetta. Ainakin myyrillä moniavioisuus saattaa olla perusmalli, joka vallitsee aina kun ympäristöolosuhteet eivät edellytä siitä poikkeamista lajin säilymisen takia. Yksiavioisuus olisi tällöin lisäenergiaa vaativa käytösmuoto, jonka säilyminen edellyttää pentujen elossa pysymisen kannalta vaarallisia elinolosuhteita. Dosentti Huttusen pohdiskeleekin ”onko siirtyminen maalta kaupunkiin muuttamassa neurobiologialtaan uskollisen peltoihmisen seksuaalikumppania useasti vaihtavaksi katuihmiseksi”. Mielestäni on selvää, ettei yksiavioisuudella enää nykymaailmassa ole niin suurta merkitystä lajin selviytymisen kannalta kuin aiemmin. Jälkikasvusta huolehtiminenkin onnistuu yksinhuoltajaltakin.

Myyrälajeilla tehty tutkimus on myös osoittanut, että aivolisäkkeen yhdynnän aikana erittämät oksitosiini ja vasopressiini ovat tärkeässä asemassa parisidoksen säätelyssä. Ehkäisypillereiden käytön tiedetään suurentavan plasman oksitosiinipitoisuutta, joten niiden käyttö saattaa typistää yhdynnän aikaista oksitosiinin erittymispiikkiä ja estää biologisen parisiteen syntymisen. Naisen vaillinaiseksi jäävä oksitosiinipiikki puolestaan heikentää miehen vasopressiinin tuotantoa, eikä yhdyntä laukaisekaan biologista uskollisuutta. Kenties miehensä uskollisuudesta huolestuneen kannattaakin vaihtaa ehkäisymenetelmäänsä!

Lähteet:

Strandénin teos HelMetissä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1887251%7CSsyrj%C3%A4hypyn...

Huttusen artikkeli Duodecimissa:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_art...

Kommentit (0)

Vastauksesi