Onko "tuuri" vanha suomalainen jumaluus tai henkiolento?

Onko "tuuri" vanha suomalainen jumaluus tai henkiolento?

Asiaa sai pohtimaan pari huomattavaa seikkaa. Muumuassa Virossa tunnetaan kansan jumaluus nimeltä Taarapita jonka kerrotaan tuonneen rikkauksia ja onnea. Lisäksi Suomessa on yleistä pyytää tuurilta voittoa ja toiveisiin yleensä liitetään onnea tuovia rituaaleja kuten esim käsien hieromista yhteen tai veikkauskupuniiin puhaltamista. Tuurista puhutaan muutenkin hyvänä onnena ja usein tuuriin vetoavat sanovat ettei sitä saa loukata tai myötätuuli loppuu. Lisäksi Suomesta löytyy joitain tuurille nimettyjä pihiä lähteitä joista tunneteuin on Laurinlähde Janakkalassa. Olisi outoa jos tuurille omistettujen lähteiden nimille ei olisi mitään selitystä. Mutta mten siis lienee on? Vai onko tuurilla ja Taarapitalla mitään yhteistä? Ymmärrän kyllä että Taarapita on virolainen muinais jumaluus, mutta maarahvaalla ja suomalaisilla on kuitenkin yhteiset kulttuuri ja kielijuuret. Asia vain alkoi askartuttamaan.

2 vastausta

Kirjastot.fi palvelussa oli kysytty vähän vastaavaa vuonna 2011. Linkkaan sieltä löytyvän vastauksen tähän, mielestäni vastauksessa kiteytetään oleellinen.
Veikkaan siis, että Taarapitan alkuperä on eri.

https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-sanan-tuuri-alkupera

Kommentit (0)
31.01.201911:31
17855
15

Kalevalassa Tuuri on jokin tarkemmin määrittelemätön jumaluus, rinnakkaisnimenä Palvoinen:

[Mehiläiselle:] Lennä tuonne toisialle, ylitse meren yheksän - - Tuurin uutehen tupahan, Palvoisen laettomahan.  (Kalevala 15:423)

Sen sijaan akateemikko Anna-Leena Siikalan Itämerensuomalaisten mytologia (SKS  2012) ei mainitse Taarapitaa eikä Tuuria. 

Otavan isossa tietosanakirjassa (Encyclopaedia Fennica, 8. osa, 1964) on seuraava artikkeli:

Taara, Henrik Lättiläisen kronikka mainitsee virolaisten jumalaksi "Tharapitan", jonka on arveltu merkitsevän "Taara auta". Virolaisessa kansanuskossa ei Taara-jumalaa tunneta. Juontunee ukkosen jumalan Thorin nimestä. [O. Loorits, Estnische Volksdichtung und Mythologie (1932).]

Saman tietosanakirjan 9. osa (1965) puolestaan kertoo seuraavaa:

Tuuri, Kalevalassa ja Tulen synty -loitsuissa esiintyvä Palvoisen (Ukon) kertosana. Johtuu muinaisskandinaavisen ukkosen jumalan Torin nimestä.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi