Onko tietoa, mistä C-vitamiinin puutos on saanut kummallisen nimen keripukki?

Onko tietoa, mistä C-vitamiinin puutos on saanut kummallisen nimen keripukki?

Tunnen miesihmisen, joka 1950-luvulla alle 20-vuotiaana lähti merimieheksi, kohotettiin sitten laivakokin apulaiseksi ja kohosi sittemmin stuertiksi. 1950-luvulla ei laivoissa ollut vielä nykyisenkaltaisia säilytystiloja, ei siis pakastimia eikä edes jääkaappeja, vaan nk. marmorilevy, joka hoiti kylmätilan virkaa. Näin hän minulle kertoi. Eri satamista sitten hankittiin muonaa, mutta tietämys vitamiineista ei ollut vielä kovinkaan tarkkaa ja jos laivaan ostettiin hedelmiä, eivät ne kauan säilyneet, sillä matka satamasta toiseen saattoi kestää viikkoja. Ei siis ihme, että C-vitamiinin puutteesta seurasi keripukki, jonka johdosta hampaat alkoivat heilua. Tuntemaltani mieheltä hampaat sitten myöhemmässä elämässä irtosivat ihan ilman toimenpiteitä. Ennen muinoin, mm. omassa lapsuudessani Ylä-Savossa 1950-luvulla hedelmällisessä iässä olevien naisten hampaista voi melkein laskea synnytysten määrän, sillä olen lukenut, että lajin jatkuminen on tärkeämpää kuin yksilön säilyminen ja sikiö ottaa kehitykseensä tarvittavat aineet vaikka kuinka laihasta äidistä ja helpoimmin esimerkiksi kalkki irtoaa tuohon tarkoitukseen äidin hampaista. Mutta mistä ihmeestä on C-vitamiinin puute saanut nimen keripukki?

Vastaus

Keripukki eli C-vitamiinin puutteesta johtuvan taudin nimi on mukaillen lainattu ruotsin sanasta skjörbjugg tai skörbugg. Sana on tullut ruotsiin saksan välityksellä latinan kielen sanasta scorbutus.

Suomen kirjakielessä keripukki-sana on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1678, tuolloin tosin vielä muodossa skerpuuki. Sanan nykyisessä asussa vierasperäisen sanan ainekset on muokattu kielessämme ennestään olleiden tuttujen sanojen kaltaisiksi.

Kommentit (0)

Vastauksesi