Onko tietoa hirvestyksestä? Paljonko on hirvenpyytäjiä Suomessa? Millaiset...

Onko tietoa hirvestyksestä? Paljonko on hirvenpyytäjiä Suomessa? Millaiset...

Onko tietoa hirvestyksestä? Paljonko on hirvenpyytäjiä Suomessa? Millaiset aseet heillä on? Tarkoitan kaliiberia. Eli kuinka suurella osalla on minimitehoinen ase ja kuinka suurella osalla minimivaatimusta paljon järeämpi ase?Pitääkö olettamukseni paikkansa, että metsästyskaveria on vahingossa ammuttu useammin järeällä aseella? Suhteessa tietenkin aseiden määrään. Järeällä aseella voi ampua eläintä näkemättä sitä kunnolla.

Vastaus

Toki meillä on tietoa hirvestyksestä, onhan metsästyskausi nyt kuumimmillaan!

Metsästäjä-lehden mukaan Suomessa oli vuonna 2008 satatuhatta hirvenmetsästäjää, ja heidän saaliinsa oli yhteensä 57 700 hirveä. Lupia myönnettiin 48 800. Yhdellä luvalla saa ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi varsaa.

Asekysymys on hankalampi, kaliiperilla nimittäin tarkoitetaan kahta eri asiaa. Se voi tarkoitta joko piipun sisähalkaisijaa, joka ilmoitetaan aseen valmistajasta riippuen joko millimetreinä tai tuumien osina tai sitten sillä tarkoitetaan aseen käyttämään patruunaa.

Metsästäjäin Keskusjärjestöstä kerrotaan, että yleisin meillä Suomessa käytössä oleva kaliiperi on .308 Win, jossa luodin läpimitta on 7,62 milliä (eli 0,300 tuumaa). Kaliiperi oli vuoteen 1993 asti pienin, jolla Suo-messa sai ampua hirveä tai karhua. Vuoden 1993 metsästyslain kokonaisuudistuksen jälkeen meillä tuli luvalliseksi myös Ruotsin yleisin hirvikaliiperi 6,5x55 (joka on siis vielä pienempi kaliiperi).

Hirvestykseen käytetään rihlattua luotiasetta, eli metsästyskivääriä, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 9 grammaa. Yhdeksän gramman luodeissa osumaenergian (mitataan 100 metrin päässä piipun suusta) on oltava vähintään 2700 joulea. Mikäli luodin paino on vähintään 10 grammaa, on osuma-energian oltava vähintään 2000 joulea samalla lailla mitattuna. Luodin painon kasvaessa riittää siis alhai-sempi iskuenergia. Aseet, joilla hirviä saa ampua, on tarkoin määrätty metsästysasetuksessa (16 §). Ase-tuksessa huomautetaan vielä, ettei hirven ampumiseen saa käyttää kokovaippaista luotia.

Vaikka viimeaikaisten uutisten (MTV3, 18.10.2009, Hirvimiehiä sekoillut eri puolilla Suomea) perusteella saattaisi vaikuttaa siltä, että metsästysonnettomuuksia tapahtuu paljon, on niiden määrä todellisuudessa viime vuosina vähentynyt. Metsästäjä-lehden mukaan korvaussummat ovat vähentyneet puolella vuodesta 2005. Vuonna 2008 vahinkoja kirjattiin noin 20 kappaletta.

Noin puolet onnettomuuksista sattuu vahingonaiheuttajalle itselleen, useimmiten siten, että ladattu ase laukeaa vahingossa omaan jalkaan tai käteen.

Metsästäjäin Keskusjärjestöstä todetaan, ettei järeämmillä aseilla ei tapahdu vahinkoja sen enempää kuin pie-nemmilläkään. Suomessa tehdään vuosittain yli 4 miljoonaa metsästystyöpäivää ja metsästäjävakuutuksesta korvataan vuosittain ampuma-aseella aiheutuneita henkilövahinkoja 15–30 kappaletta. Näistä puolet tapahtuu metsästäjälle itselleen aseen räjähtämisestä tai vastaavasta ja toinen puoli toisille metsästäjille. Ei-metsästäjiin ei vahingonlaukauksia ole sattunut noin 30 vuoteen.

Perussääntö metsästyksessä on, että asetta ei laukaista kohdetta näkemättä. Tämä koskee myös hirven-metsästystä. Ennen laukaisua passimiehen on tehtävä tarkkoja havaintoja hirven liikkeistä, sekä hirven kulmasta ampujaan nähden. Tämä on tarpeen, sillä tappava osumakohta on hyvin pieni. Mikäli osuma ei kuitenkaan ole kuolettava, on haavakosta ilmoitettava metsästyksen johtajalle, joka organisoi hirvimiehet ja jälkikoiran jäljestämään loukkaantunutta eläintä. Jäljestystä ei saa lopettaa ennen kuin loukkaantunut eläin on saatu lopetettua tai voidaan varmuudella todeta, että eläin on kaikesta huolimatta elinkuntoinen. Mikäli haavakko poistuu omalta metsästysalueelta, on asiasta ilmoitettava naapurialueen metsästysoikeudenhaltijalle sekä paikalliselle poliisille.

Metsästäjä-lehden mukaan eniten onnettomuuksia sattuukin lintumetsällä. Hirvimetsällä onnettomuuksia sattuu vähemmän, sillä hirvimetsästys on linnustusta organisoidumpaa, mutta toisaalta vahingot ovat usein vakavampia.

Lisää tietoa metsästyksestä:

Metsästäjän opas, Gummerus, 2007
Saatavuustiedot HelMetissä: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tmets{232}ast{232}aj{232}an+opas/tmetsz~bstz~bjz~bn+opas/1%2C2%2C9%2CB/frameset&FF=tmetsz~bstz~bjz~bn+opas&6%2C%2C6
Kinnunen Matti: Metsästyssanasto, Gummerus, 1999
Saatavuustiedot HelMetistä http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=t&searcharg=mets%C3%A4sty...
Metsästäjä 2/2009 http://epaper01.mmd.net/pub/riista/index?lang=fi&issue=200902
Metsästäjä 5/2009 http://epaper01.mmd.net/pub/riista/index?lang=fi&issue=200905
Metsästäjä 5/2008 http://epaper01.mmd.net/pub/riista/index?lang=fi&issue=200805
Metsästäjäin Keskusjärjestön internetsivuilta osoitteesta www.riista.fi

Kommentit (0)

Vastauksesi