Onko teeri paskannut nenäsi päälle?

Onko teeri paskannut nenäsi päälle?

Miksi kyseinen kysymys osoitetaan usein ihmiselle, jolla on pisamia.

2 vastausta
13.06.201809:54
32746
14

Google ei sanontaa tunnista, joten kyseessä lienee pienehkön murrealueen (varsinkin jos tosiaan paskannut eikä paskantanut) sanonta, ellei peräti yhden henkilön "vitsi". Sanonnasta tulee vanhahtava vaikutelma, ennenvanhaan eläimiä laitettiin sanonnoissa ja sananlaskuissa syypäiksi milloin mihinkin.

Yhteys pisamiin tulee siitä, että kysyjä yrittää "hauskasti" väittää, että pisamat olisivat likaa. Teeri lienee valittu satunnaisesti syypääksi.

Kommentit (2)
Voisiko kenties liittyä teerenmunan ulkonäköön. Ei kuitenkaan voida kysyä, onko teeri... Voisiko kenties liittyä teerenmunan ulkonäköön. Ei kuitenkaan voida kysyä, onko teeri muninut naamallesi; siinähän ei mainittaisi ollenkaan paskaa, joten eihän se nyt olisi ollenkaan hauskaa. http://www.hannuhuttu.com/wp-content/uploads/2015/06/2015_06_23-353.jpg
13.6.2018 22:03 Leo Salminen 1551
Hyvä oivallus, Leo! Eipä tullut mieleenikään. Mutta kun kirjavia tai pilkullisia munia... Hyvä oivallus, Leo! Eipä tullut mieleenikään. Mutta kun kirjavia tai pilkullisia munia on muillakin linnuilla, tiiralla, västäräkillä jne, miksi sitten juuri teeri? Tästähän tulee vallan uteliaaksi.
14.6.2018 20:10 Lahja Kotka 10225
13.06.201815:24
10225
11

Nykyaikaisen Duodecimin mukaan kesakko ja pisama ovat [lääketieteellisesti katsoen] eri asia, mutta niillä on ollut erilaisia yhteisiä nimittäjiä ympäri maata. Teerenpilkku mukaanlukien.

Verbistä riippumatta teerenpilkku on vanha sana, joten arvelen, että sen alkuperäkin on ollut melko laaja, ellei itse Suomessa, niin sen lähikansojen kielissä. Teerenpilkun hoitamiseen tarvittavia loitsuja esitellään ainakin Hämeen kansan loitsukirjassa vuodelta 1916, ja jos se on silloin ollut luvallinen painaa, on suullista perimätietoa pitkältä ajalta taaksepäin. Teerenpilkku-sanaa on käytetty myös Karjalassa. Miten sitten olisi pilkkujen toimitus tapahtunut muualla kuin jollain pienellä alueella? Koppelonpilkku näyttäisi olevan harvinaisempi sana.

Eläimet ovat todella saaneet aikaan yhtä jos toista - mutta erään itäsuomalaisen kansanperinnevivahteen mukaan ihminen sai teerenpilkkuja, jos katsoi laskiaisena peiliin - eli oli turhamainen, kun taas juhannusyön kasteella voitiin poistaa ne pilkut.

Miksi sitten juuri teeri?

Siihen en löytänyt muuta vihjettä kuin sen, että perinteisillä viljanviljelyalueilla teertä on pidetty tuholaisena, koska se on syönyt viljalyhteistä jyvät. Siitä syystä on ainakin Satakunnassa, Hämeessä ja jossain Varsinais-Suomessakin toimitettu pelloille teerenkirnu eli kaha, seipäistä tai nuorten puiden rungoista tehty kirnumainen luukuton häkki.. Tarkoitus oli houkutella linnut kirnuun, josta ne eivät enää pääsisikään pois, kun eivät mahtuisi levittämään siipiään ilmaan noustakseen. Toki teeren ja muidenkin kirnuun mahdollisesti menneiden lintujen syöminen sopi viljelijälle siinä missä muidenkin saaliseläinten käyttäminen.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi