Onko suomen kielen ja itäaasialaisten kielten sukulaisuutta koskaan tutkittu?

Onko suomen kielen ja itäaasialaisten kielten sukulaisuutta koskaan tutkittu?

Tarkoitan siis, onko suomen kieleen mahdollisesti tullut historian saatossa lainasanoja ja muita vaikutteita kauempaa idästä, esim. mongolian tai japanin kielistä.

3 vastausta

Kysyimme asiaa Helsingin yliopistosta ja saimme seuraavan vastauksen:

"Suomen kielen (ja koko uralilaisen kielikunnan) suhdetta itäisen Aasian kieliin, kuten mongolikieliin ja japanin kieleen, on kyllä tutkittu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella oli tutkijoita, jotka uskoivat uralo-altailaiseen hypoteesiin, eli he katsoivat uralilaisten kielten olevan sukua monille Itä-Aasian kielikunnille, esimerkiksi juuri mongolikielille. Sittemmin tämä hypoteesi on kuitenkin osoitettu vääräksi, eli nykytietämyksen valossa suomen kielellä ei ole mitään sukulaissuhdetta esimerkiksi mongolikielten tai japanin kanssa.

Lainasanoja ei mongolikielistä tai japanista ole suomen kieleen tullut."

 

Kommentit (0)
25.12.201915:28
24106
27

Kysymyksestä ja Helsingin yliopistolta saadusta vastauksesta voidaan päätellä, että kumpikin taho on tarkoittanut suomen kielen yleislainoja - siis vanhinta lainasanakerrostumaa, jonka sanat ovat niin hyvin sopeutuneet suomen kielen äänne- ja muotojärjestelmään, että ne voi lainoiksi tunnistaa vain asiantuntija. Tässä mielessä Helsingin yliopiston antama vastaus tietenkin on yksiselitteisen oikea: " lainasanoja ei mongolikielistä tai japanista ole suomen kieleen tullut".

Aivan eri asia ovat uudet, aina nykyaikaan ulottuvat sanalainat, jotka jaetaan sitaattilainoiksi ja erityislainoiksi. Tällaisia lainoja suomeen nyt on omaksuttu ja jatkuvasti omaksutaan, ja juuri niihin luetaan kuuluviksi vaikkapa japanin "konmarit" ja monet muut historiallisesti katsoen vasta aivan äskettäin omaksutut sanat. Niiden alkuperää ei erikseen tarvitse tutkia (vrt. kysymys: "onko koskaan tutkittu") vaan se on itsestään selvä. Esimerkki: Suomen korkeakouluissa maisterintutkinnon suorittamiseen vaaditaan pro gradu  -tutkielman kirjoittaminen. Pro gradu  on tyypillinen sitaattilaina, mutta se ei merkitse sitä, että latinasta olisi "historian saatossa" (kuten kysyjä ilmaisi) suoraan omaksuttu suomen kieleen varsinaisia  kieleen mukautuneita yleislainoja.

***

Yleis-, erityis- ja sitaattilainoista  esim. Terho Itkonen - Sari Maamies: Uusi kieliopas. Tammi 2011, s. 41

Kommentit (0)
23.12.201914:36
82468
21

"Lainasanoja ei mongolikielistä tai japanista ole suomen kieleen tullut." Helsingin yliopistolle voisi vinkata Oulun yliopiston tutkielmasta japanilaisista lainasanoista suomenkielessä.

Anime, judo, sushi, konmari, geisha, kimono, tofu,...

Kommentit (0)

Vastauksesi