Onko suomalaisilla ollut kalajumalia. Jos on, minkä nimisiä.

Onko suomalaisilla ollut kalajumalia. Jos on, minkä nimisiä.

Onko suomalaisilla ollut kalajumalia. Jos on, minkä nimisiä. Entä merkkejä pyyntipaikoilla ja pyydyksissä.

Vastaus

Mikael Agricolan jumalienluettelo* muodostaa perustan käsityksille Suomen kansan muinaisuskon jumalista. Tässä luettelossa ei kalajumalia mainita, mutta veteen liittyvät esimerkiksi seuraavat jumalat: Ahti; vedenhaltija ja Tursas; hämäläinen jumala, jota on pidetty sekä sodan- että vedenjumalana.
*Agricola kirjoitti vuonna 1551 ilmestyneen Psalttarin esipuheessa runomuotoisen luettelon Suomen pakanallisista jumalista.
Lähde: Ukko-tietokanta suomalaisista jumalista / Tampereen Yliopiston informaatiotutkimuksen laitos
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/ukko/

Muita mytologian hahmoja, jotka liittyvät veteen ovat mm. Veden emä/emäntä ja Vetehinen (miespuolinen vedenhaltija).
Näkki taas on mies- tai naispuolinen vedenhaltija, mutta on voinut tarkoittaa myös kalojen kantaemoa. Suomen perinneatlaksessa todetaan, että Vedenhaltija on voinut olla tietyn kalalajin kantaemo, ensimmäinen, ”veden vanhin” tai suurin kala esim. hauki. Vedenhaltijalle on voitu antaa uhrilahjoja.
Lähde: Sarmela, Matti, Suomen perinneatlas, 1994.

Suomalaisiin kansantarinoihin/ uskomuksiin liittyy ainakin Pohjois-Suomessa kerrottu tarina jättiläiskalasta, joka näyttäytyy, mutta ei jää koskaan saaliiksi. Kalasta on käytetty mm. seuraavia nimityksiä: kalan kuningas, kalan päällikkö, suuri emäkala, kalansampi. Matti Kuusi käyttää tässä yhteydessä sana ”haltijakala-usko”. Uskomukset vedenhaltijoista olivat luonteenomaisia suomalais-ugrilaisille kansoille. Tästä perinteestä juontavat juurensa myös kertomukset jättiläiskaloista, jättiläishauista. Tarina on säilynyt Kalevalassa; Kanteleen naulat Väinämöinen sai hauen hampaista.
Lähde: Kuusi, Matti, Kaloista vanhin. Artikkeli teoksessa Veden viljaa, SKS, 1976.

Kalastukseen liittyi myös uskomuksia ja taikojen avulla pyrittiin lisäämään esimerkiksi kalaonnea tai varmistamaan sen säilyminen. Esimerkiksi kinastelun kalavesistä uskottiin vievän kalaonnen.
Lähde: Virtanen, Leena, kateus vie kalat vedestä. Artikkeli teoksessa Veden viljaa, SKS, 1976.

Kalastusvälineisiin tai -paikkoihin liittyvistä ”uskonnollisista” merkeistä en onnistunut löytämään tietoa. Toivo Vuorelan teoksessa Suomalainen kansankulttuuri, WSOY, 1977, on luku Kalastus, jossa esitellään erilaisia pyyntitapoja ja -välineitä, mutta uskomuksia ei mainita.

Kirjallisuutta HelMet -kirjastoissa: http://www.helmet.fi/
Angervo, W. Kalevalaisten esi-isiemme usko, Mystica, 1939.
Ganander, Christfrid, Mythologia Fennica, Recallmed, 2003.
Haavio, Martti, Karjalan jumalat, WSOY, 1959.
Harva, Uno, Suomalaisten muinaisusko, WSOY, 1948.

Kommentit (0)

Vastauksesi