Onko sisällissodan tapahtumista Mynämäellä kirjoitettu historiallisesta näkökulmasta?

Onko sisällissodan tapahtumista Mynämäellä kirjoitettu historiallisesta näkökulmasta?

Ja jos on, mistä kirjoista tai julkaisuista tätä sisällissodan ajan Mynämäkeä koskevaa tietoa löytäisi?

Vastaus

Aiheesta ei näytä paljon materiaalia löytyvän.

 

Paikallishistoriassa

Perälä, Väinö
Mynämäki 1260-1960. - Mynämäen kunta, 1963

s. 409-414 käsitellään vuosien 1917-1918 tapahtumia, lähinnä kansanhuollon ja ihmisuhrien kannalta. Perälä arvioi aikakauden lehtikirjoittelun perusteella, että isoja yhteenottoja ei paikkakuntalaisten kesken ole ollut. 

Mynämäellä oli ennen sotaa ollut sekä punakaarti- että suojeluskuntamuodostusta, ja mynämäkeläisiä osallistui sotatoimiin molemmilla puolilla, mutta paikkakunnalla taisteluja ei näytä olleen. Suojeluskuntalaisten ydinryhmä oli sodan ensipäivinä siirtynyt Uuteenkaupunkiin. 

 

Jussi T. Lappalaisen teoksen

Punakaartin sota 1. - (Punaisen Suomen historia 1918). - Opetusministeriö, 1981

mukaan punaiset joukot vetäytyivät paikkakunnalta koillisen suuntaan 10.4.1918 (kartta sivu 312).

 

Perälän paikallishistorian mukaan kunnalliset elimet eivät toimineet sodan aikana. Viimeinen sotaa edeltävä kuntakokous pidettiin 14.1.1918, seuraava 6.5.1918.

 

Punaisen vallan toteuttamisesta Mynämäellä antaa joitakin hajatietoja

Juha Piilonen teoksessaan

Vallankumous kunnallishallinnossa. - (Punaisen Suomen historia 1918). - Opetusministeriö, 1982

Punainen komento  Mynämäen kunnallishallinnossa pantiin toimeen 17.2.1918 (s. 102) "kunnes vaalien kautta kunnan asiain hoito laillistuu" (s. 140). [Vaaleilla tässä kai viitattiin marraskuussa 1917 hyväksyttyjen  kunnallislakien mukaisiin vaaleihin, näissä olisi ensi kertaa sovellettu yleistä ja yhtäläistä kunnallista äänioikeutta]. Mynämäen kunnallislautakunta [= kuntakokouksen valitsema hallitseva ja toimeenpaneva viranomainen, vastanneen lähinnä nykyistä kunnanhallitusta], jonka jäsenten enemmistö oli porvarillisia, päätti "alistua uuteen hallitukseen ja toimia sen määräysten mukaan" sen jälkeen kun hallintoa komissaarina valvomaan asetettu henkilö oli vaatinut selvää kannanottoa. Yksi lautakunnan jäsenistä tosin erosi, myöskin puheenjohtaja täydensi myöhemmin päätöspöytäkirjaa lisäämällä sanan "toistaiseksi" (s. 171). Mynämäen kunnallislautakunnan "myöntyväisyyslinja" (s. 189) hyväksyttiin sodan jälkeisissä voittajien järjestämissä selvittelyissä (s. 172) - katsottiin kai, että menettelyllä pelastettiin mitä pelastettavissa oli.    

 

Vuoden 1918 sanomalehdet ovat luettavissa digitaalisessa sanomalehtiarkistossa

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search

josta voi suorittaa hakuja niin ajankohdan kuin paikkakunnankin avulla. Huomattava tietysti on, että sota-ajan oloissa lehtien julkaisemisessa oli katkoja, huhut korvasivat usein todelliset tiedot ja toimittajien oli tarkkaan harkittava, mitä kirjoittivat.

 

Henkilötappioista on koottu tietoa Sotasurmaprojektin sivustoon

http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2

Hakuja voi täälläkin suorittaa paikkakunnan mukaan   

 

Turunpuolen yleisten kirjastojen Vaski-tietokannasta voi tehdä hakuja esim. yhdistelemällä sanoja 'Mynämäki' ja 'historia'. Haku voi antaa mynämäkeläisiä kylä-, yritys- ja yhdistyshistorioita sekä muistelmia, joissa on käsitelty myös vuoden 1918 tapahtumia.  

 

 

  

Kommentit (0)

Vastauksesi