Onko selän kutina evolutiivinen etu?

Onko selän kutina evolutiivinen etu?

Usein selkään hyökkää kutina juuri siihen kohtaan, johon on vaikea ylettyä itse raapimaan. Voisiko ilmiöllä olla evolutiivinen tausta siksi, että se edistää sosiaalisuutta, kun tarvitsee kaverin rapsuttamaan?

Vastaus
01.07.202022:55
81160
6

No enpä kyllä usko. Ensinnäkin suurin osa ihmisistä pystyy koskemaan selkänsä jokaiseen kohtaan ja loputkin harjoittelemalla käsivarsien nivelten liikkuvuutta (iän tuomat rajoitukset huomioiden). Toisekseen ihminen on muutaman linnun ja apinalajin ohella ainoa eläin, joka osaa käyttää työkaluja/apuvälineitä tavoitteen saavuttamiseksi, joten aina on löytynyt keppi helpommin ja nopeammin kuin kumppani (ja nekin eläimet, jotka eivät osaa käyttää keppiä, osaavat kyhnyttää selkäänsä esim puuta tai maata vasten). Ja kolmanneksi, rapsuttamiseen kelpaa aivan hyvin saman sukupuolen edustajakin, joka ei edistä evoluutiota. 

 

 

Kommentit (1)
En pysty dokumentoimaan, mutta voihan olla jossain vähäisessä mielessä tällaista sosi... En pysty dokumentoimaan, mutta voihan olla jossain vähäisessä mielessä tällaista sosiaalievolutiivista etuakin. Selän kutina lähtökohtaisesti kai on pyrkimystä päästä eroon kuolleesta orvaskedestä. Varmaan kuitenkin esi-isillämme on ollut myös syöpäläisiä, jolloin kaveriapu on ehkä edistänyt sosiaalista verkostoa. Paitsi kädellisten käsiä, niin onhan esim. märehtijöilläkin kieli, karheakin, joilla naapuria pitää hyvänä. Ei kai kutina yleensä olisi evoluution mankelissa säilynyt, jollei siitä hyötyä olisi?
12.8.2020 19:12 Eero Tuominen 2040

Vastauksesi