Onko perinteinen sauna alunperin suomalainen keksintö?

Onko perinteinen sauna alunperin suomalainen keksintö?

Vastaus

Sauna, hikimaja, intiaanien inipi - rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Saunan historiaa käsittelevät artikkelit osoittavat, että sauna ei ole vain suomalainen, uralilainen tai suomalais-ugrilainen keksintö, vaan se on tunnettu eri mantereilla, myös Pohjois-Amerikassa, Meksikon yläpuolisella alueella. Ensimmäiset saunaa koskevat dokumentit ovat 1400-luvulta.

Pohjoisissa maissa sauna on edistänyt hygieniaa ja terveyttä, mutta ollut myös osa uskontoa ja tapakulttuuria. Suomalaisessa saunassa on peseydytty, synnytetty, on parannettu sairauksia hieronnalla, kuppauksella ja loitsuilla; kriisitilanteessa on apuun haettu noita, kansanparantaja tai tietäjä. Saunassa on kylvetetty morsianta ja pesty ja puettu ruumiit. Saunassa on myös loukutettu pellavia, palvattu lihaa ja pantu olutta ja sahtia.

Saunaan liitetään henkinen tai hengellinen puhdistumisen kokemus: samalla kun peseydytään ja hikoillaan, myös sielu puhdistuu löylyssä.

Löyly on saunaa vanhempi suomalais-ugrilainen sana, joka on alun perin tarkoittanut yhtä ihmisen sieluista.

Saunan löyly on yhdistänyt saunan pyhän tilan tuonpuoleisen piiriin ja asujiin.

Saunan edeltäjä on ollut rinteeseen kaivettu kuoppa, maasauna, johon tehtiin kivistä tulisija ja sen ympärillä lämmiteltiin. Kun kiville heitettiin vettä ja vesi höyrystyi, tuntui vieläkin lämpimämmältä, joten vaatteet saattoi ottaa pois.

Saunan kiukaan ensimmäiset kehitysvaiheet lienevät olleet tällaiset: avonuotio, puoliavoin nuotio ja suljettu nuotio. Näitä seurasi kivikautisen muinaissaunan kuoppakiuas; pyöreän maakuopan pohjalla poltettiin kivikasan sisään ladottuja puita.

Toinen vaihtoehto oli, että kivet kuumennettiin viereisessä nuotiossa ja nostettiin hehkuvina saunakuopan keskelle.

Kivikauden asumuksien liedet ovat olleet kuoppaliesiä, pyöreitä, halkaisijaltaan noin metrisiä, laakean patamaisia kuoppia. Niiden pohjallaon ollut kaksi tai kolme kerrosta pienehköjä kiviä.

Teollisen vallankumouksen ansiota alettiin valmistaa metallisia saunan kiukaita.

Saunaan liittyy uskomuksia ja sanontoja: saunassa ollaan kuin kirkossa, ei saa kiroilla eikä laulaa loilottaa, koska muuten saunanhenki rankaisee. Kansanuskomusten mukaan myöhään yöllä ei saanut kylpeä, koska vainajat ja henget kylpivät silloin. Ihminen saattoi kuolla, jos joutui henkien kylvetykseen.

Suomalaisille sauna on rakas, esimerkiksi rauhanturvaajat pystyttävät saunan uuteen paikkaan tultuaan. Ja kun suomalaisia lähti siirtolaisiksi esimerkiksi Amerikan Saskatchewaniin tai Delawareen, sinne pystytettiin sauna.

Saunassa on myös asuttu, kuten Joel Lehtosen romaanissa Putkinotko. Juutas Käkriäinen perheineen asuu syöpäläisiä kuhisevassa saunassa ahtaasti! Juutaksella oli myös mökki, mutta siinä oli vain kolme seinää, eikä hän saamattomana saanut vuosienkaan aikana mökkiä korjatuksi. Uudet hirret mätänivät pihassa. Kettu kävi mökinraunioilla istuskelemassa.

Ankeudesta huolimatta Putkinotkon maailma on kuvattu huumorin läpi ja suosittelen sen lukemista. Putkinotko on yhden päivän romaani, jossa näkyy elämän koko kirjo, myös yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja lähestyvät vuoden 1918 tapahtumat.

Kirjalähteet:

Löylyn henki. Kolmen mantereen kylvyt. Toim. Juha Pentikäinen. Rakennustieto Oy, Helsinki 2000.

Vuolle-Apiala, Risto: Savusaunakirja. Rakennusalan kustantajat, Porvoo 2011.

Verkkolähteet:

http://www.saunajaapo.fi/saunan_historia.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna
http://en.wikipedia.org/wiki/Sauna
http://www.ikikiuas.com/historiaa.htm
http://www.sauna.fi/fileadmin/sauna-lehti/pdf-lehdet/71664_Sauna2_2010_n...

Muuta lukemista:
Lehtonen, Joel: Putkinotko

Kommentit (0)

Vastauksesi