Onko palkatonta lomaa määritelty laissa?

Onko palkatonta lomaa määritelty laissa?

Onko palkatonta lomaa määritelty laissa tai työehtosopimuksissa? Sanotaanko laissa tai työehtosopimuksissa millä edellytyksillä pidetään palkaton loma? Onko se pelkästään työntekijän ja työnantajan välinen asia jos työntekijä pitää palkattoman loman?

2 vastausta

Toimihenkilöliitto Erton sivuilla kerrotaan, että laissa ei ole muuttovapaata yms. tilapäisiä vapaita koskevia säännöksiä. Oikeus saada palkallista muuttovapaata sekä palkallista vapaata esimerkiksi hautajaisia tai omia vihkiäisiä tai parisuhteen rekisteröintiä varten perustuu työehtosopimuksen määräyksiin tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön. Muuta palkallista tai palkatonta työvapaata työntekijä voi saada vain, jos työnantaja siihen suostuu. Sopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti.

Palkattoman vapaan ajalta ei kerry vuosilomaa. Työsuhteen etuudet, kuten työterveyshuollon palvelut, puhelinetu ja lounassetelit, eivät ole käytettävissä vapaan aikana, ellei toisin erikseen sovita.

 

Kommentit (0)
18.12.201411:12
18474
82

Alla olevalta sivulta löytyy valtion, kuntien, kirkon ja yksityisten sopimuksia, joissa saattaa joissakin kohdin olla keskinäisiä eroja. Nykyään on myös mahdollista sopia joistakin asioista paikallisesti - en tosin tiedä, onko juuri kysytyistä asioista paikallisia sopimuksia. Oman ryhmänsä asioista muodostavat säädöksissä mainitut tilanteet, joissa työaika voidaan teettää takaisin tai olla teettämättä - näistäkin on olemassa luettelo. Viranhaltijoiden ja työsuhteisten henkilöiden lisäksi julkishallinnossa työskentelee tai on mukana henkilöitä, joita eivät tavalliset virkaehdot koske - heistä säädetään erikseen.

Yleisesti ottaen palkatonta lomaa, palkatonta virkavapautta tai vapaata tehtävien suorittamisesta tms. on voitu myöntää eri perustein - sopimuksissa on määritelty ja ennakkotapauksin rajattu, missä tilanteissa sitä saattoi saada palkallisena. Nimenomaan muuttovapaan on joku saattanut saada palkallisenakin, mikäli on tehtävässä, jossa joutuu työnantajan toimien ja järjestelyjen vuoksi muuttamaan paikkakunnalta toiselle.

Kaikkia palkattoman vapaan saantiperusteita ei varmaankaan ole minnekään kirjattu, sillä paitsi että se olisi mahdotonta, myös usein työntekijä/virkamies hakee vain vapaata yksityisasioiden vuoksi, jolloin ei syytä ole tarviskaan ilmoittaa. Toki useimmat ilmoittavat syyn siksi, että tarkistetaan, onko siihen mahdollista saada palkallista vapaata. On myös ollut havaittavissa, että työnantajille esitetyissä anomusperusteissa on joskus ollut vastaavankaltaista syy-seuraus -perustelua kuin siinä, miksei koululainen ole tehnyt läksyjään.

Useimmat työnantajat suhtautuvat lyhyisiin, harvoin esiintyviin palkattoman vapaan anomuksiin myönteisesti, kunhan se ei haittaa kyseisen yksikön töiden suorittamista. Nykyään monet työnantajat ovat tarkempia varsinkin toistuvissa poissaoloasioissa, koska on havaittu, että esim. omaisten omais- tai lähihoitajan tarvetta on yritetty korvata omia poissaoloja ilmoittamalla. Samalla ns. varhainen puuttuminen on tullut ajankohtaiseksi menettelytavaksi käsiteltäessä yksittäisten virkamiesten tai työntekijöiden poissaoloja.

Samoin työnantajat pyrkivät tarkkuuteen siinä, millaisia vapaita myönnetään, tai millaisissa tapauksissa työaikaa ei teetetä takaisin, jotta tasapuolisuus eri henkilöiden ja henkilöstöryhmien välillä säilyy.  

Kommentit (0)

Vastauksesi