Onko muissa kielissä erälukuja - yksin, kaksin, kolmin t. kolmisin jne?

Onko muissa kielissä erälukuja - yksin, kaksin, kolmin t. kolmisin jne?

Suomessa ja latinassa on eräluvut otsikon tapaan. Latinassa taitaa olla: singuli, bini, terni, quaterni, quintili... Yksin ainakin on koulussa opitussa ruotsissa tai saksassa...(ensam, einsam ym. kielestä riippuen). Mutta jatkuvatko ne pidemmälle, sanotaan, germaanisissa tai nykyisissä romaanisissa kielissä? Tahi slaavilaisissa? Vastaava kysymys kertaluvuista: kerran, kahdesti, kolmesti tai neljästi...Englannissa nyt on once, twice, saksassa einmal yhteen kirjoitettuna. Mutta ruotsissa tarvitaan kaksi sanaa: en gång jne. Latinasta löytyy, oliko se nyt semel, bis, ter...Miten muut nykykielet kuin suomi hoitavat asian?

Vastaus
16.09.201601:56
14513
28

Olipa kiinnostava kysymys! Harmi, että oma kielitaito eikä omat sanakirjakaan riitä tähän, mutta pistetäänpä juttu kiertämään.

Norjankin kielessä löytyy yritystä: ensom.

Viro: kaksin: kahekesi, kolmin ja kolmestaan: kolmekesi, nelisin: neljakesi, - mutta kaks korda, viis korda, kuus korda.

kahdesti, kolmasti, neljästi - löytyy esim. unkariksi, venäjäksi, tsekiksi, osittain hollanniksi.

Vastaukset ovat viroa lukuunottamatta nettisanakirjoista, jotka ovat aika niukkoja, voi siis olla, että sanoja on pitemmällekin. Näyttää kyllä siltä, että sarja päättyisi usein viiteen. Ehkä siksi, että yli viisi henkilöä käsittävä ryhmä on jo ryhmä, joukko, lauma, jota koskee porukkakäyttäytyminen?

kahdesti espanjaksi :doblemente

kahdesti portugaliksi: dublamente

Jenkkienglannissa (kai muuallakin) käytetyt sanat threesome, foursome, fivesome ilmeisesti tarkoittaa henkilöryhmän kokoa: fivesome - viisikko, kun taas fourgie taitaa merkitä ainoastaan ryhmäseksiä neljän ryhmässä. Valitettavasti kotona ei ole yhtään sellaista sanakirjaa tai kielioppia, missä olisi todella vanhaa englannin kieltä, sieltä voisi löytyä mielenkiintoisia asioita, vaikkapa jos tutkisi sanan lonesome taustaa. Se näyttää olevan 1600-luvulta.

Joissakin kielissä asia ehkä hoidetaan toisin - alkuperäiskansojen kielet eivät varmasti ole sellaisia, joita ajattelit, mutta kerrotaan, että lakotan kielessä esim. tipii, maja, merkitsee asumusta useammalle henkilölle, koska sen alussa on ti tai thi, joka tarkoittaa useampaa kuin kahta henkilöä, erittelemättä kuitenkaan, kuinka monta. Ehkä joissakin muissakin kielissä on vastaavanlainen ratkaisu, verbeissäkin voi olla eri muotoja sen mukaan, montako henkilöä on tekemässä jotain.

Ehkäpä moderneissa kielissä on kyse siitä, että on ollut vuosien ja muuttoliikkeitten aikana tarve oppia puhumaan helposti ymmärrettävää kieltä niukan sanavaraston kautta, jolloin on helpompi opetella sanomaan kuusi kertaa kuin kuudesti jne.? En itse osaa latinaa, mutta ajatus alkukielen sanojen katoamisesta ja yksinkertaistumisesta ajan kuluessa nuorempien kielten sanastossa on mielenkiintoinen. Onhan englannin kielestäkin kadonnut vanha yksikön toista pronominia tarkoittanut thou, tai se on muuttunut monikäyttöiseksi sanaksi you.

Kommentit (1)
kiitos vastauksesta! Aivan hyvin sopii myös kertoa "eksoottisista" kielistä, kuten lakot... kiitos vastauksesta! Aivan hyvin sopii myös kertoa "eksoottisista" kielistä, kuten lakota. Lienee kuten sanoit, että kielillä on taipumus yksinkertaistua vieraskontaktien takia ja muutenkin Varmaan. Toisaalta onhan esim suomen kieli tässä tehokas. Jos osaisi esim vanhaa ruotsia, sieltä voisi löytyä jne. Eka vastauksesi voi poikia lisää kieliä syvemmälti osaavilta. Eero
17.9.2016 01:32 Eero Tuominen 976

Vastauksesi