Onko mitään tietoa kalan kasvatuksesta?

Onko mitään tietoa kalan kasvatuksesta?

Onko mitään tietoa kalan kasvatuksesta? Kuinka suuri osa kaloista kasvatetaan ja kuinka suuri osa pyydetään? Onko kaloilla yhtä epäinhimilliset olot kuin muilla tuotantoeläimillä? Kuinka paljon kalojen pyynti tuottaa kaloille kärsimystä? Joutuvatko kitumaan pitkään ilman ilmaa yms.

Vastaus

Pahoitteluni siitä, että vastauksen saaminen on kestänyt aivan liian kauan.

Vesiviljelyn asema on Suomessa EU-maista kalankasvatuksessa suhteellisesti merkittävämpi kuin muissa Euroopan maissa. Etenkin mäti muodostaa vesiviljellyistä tuotteista arvokkaimman osan Suomen kalatalouden ulkomaanviennistä. Suomen lounaisosien merialueilla kasvatetaan huomattava osa maan ruokakalasta, josta yli 95 prosenttia on kirjolohta. Muita vesiviljeltyjä tuotteita ovat siika, nieriä, taimen, sampi ja viime vuosina on ravuista kehkeytynyt tärkeä viljelylaji.

Kalankasvattajat tuottavat lisäksi huomattavan määrän kalan-ja ravunpoikasia jatkoviljelyä ja myös uusia istutuksia varten. Suomessa kalakantaa hoidetaan laajoilla ja monipuolisilla istutusohjelmilla.

Vesiviljellyn kalan arvo euroissa on suurempi kuin ammattikalastuksessa pyydetyn kalan arvo. Suomessa vesiviljeltyjen tuotteiden määrä on n. 13 miljoonaa kiloa ja Suomen n. 1000 ammattikalastajaa ja n. 2000 sivutoimista kalastajaa pyytävät meristä ja järvistä n. 100 miljoona kiloa kalaa. Kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on noin puolet.

Kirjolohien kasvatus on eläinten tehokasvatuksen muoto, jota voidaan verrata esimerkiksi broilereiden kasvatukseen. Kirjolohien kasvatus tapahtuu suurissa altaissa, joissa kalantiheys on erittäin suuri. Tästä johtuen kalat kärsivät stressistä ja altistuvat sairauksille helposti. Tämän vuoksi niille syötetään usein rehun mukana antibiootteja. Tuotantoon menevät kirjolohet yleensä tainnutetaan ensin hiilidioksidilla tai sähköllä ja sen jälkeen fileoidaan kurkku auki.

Tutkimusten mukaan kalojen hermojärjestelmä on samankaltainen kuin ihmisellä ja on olemassa viitteitä siitä, että niillä on samantapaisia kivun ja pelon kokemuksia kuin ihmisellä. Monilla kaloilla on herkkä tuntoaisti mm. suussa, jota ne käyttävät ympäristön tutkimiseen. Harrastuskalastuksessa kalat kokevat välttämättä kipua, kun niitä ongitaan, virvelöidään, pilkitään, pyydetään verkkoon tai katiskaan. Pyydystyksestä hengissäselvinneitä kaloja odottaa hidas tukehtumiskuolema, jolloin kala tuntee voimakasta kipua kiduksien kuivuessa. Talvella pilkitty ja jäälle heitetty elävä kala kokee kipua sen ihon ja kidusten jäätyessä.

Ammattimaisessa kalastuksessa käytetään tehokkuuden maksimoimiseksi sellaisia pyyntimenetelmiä, jossa pienet parvikalat kuten silakka, silli, kilohaili, muikku, siika, makrilli yms. kalalajeja kuolee tukehtumalla hitaasti, kun niitä nostetaan kuiville. Osa verkoilla pyydetyistä kaloista menehtyy jo veden alla tai troolilla pyydetyistä osa kuolee murskautuessaan troolin puristuksessa. Pyydystetyt tonnikalat heitetään verkosta suoraan 0-asteiseen vesisäiliöön, jossa ne paleltuvat kuoliaiksi. Tonnikalojen pyyntiin käytetään kilometrien pituista ajoverkkoa, johon tarttuneet merikilpikonnat, hylkeet, delfiinit ja muut kalat kokevat kivuliaan kuoleman.

Lähteet:

http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/esitteet/5mWauZUTF/MMM_kala_...

http://www.vegaaniliitto.fi/luentopaketti/luento5.html

Kommentit (0)

Vastauksesi