Onko madolla sydän? Onko kaikilla eläimillä sydän?

Onko madolla sydän? Onko kaikilla eläimillä sydän?

Wikipedian mukaan madolla on viisi sydäntä, mutta mitä se tarkoittaa? Entä onko kaikilla eläimillä sydän? Miten elävät ne, joilla ei ole? Kysyjä 7v

Vastaus

Olette ilmeisesti tutkineet tunkiolieroa, yhtä niistä luikertelijoista joita saatetaan kastemadoiksikin kutsua.

Lieroilla ei ole varsinaista sydäntä, tai ei ole ainakaan siinä mielessä kuin meillä ihmisillä on. Madoilla on kaksi suurta pitkittäistä pääsuonta, toinen selän ja toinen vatsan puolella. Niiden ruumis on rakentunut jaokkeellisesti ja kussakin jaokkeessa on viisi pienempää verisuonta. Niiden ympärillä on lihaksia, jotka huolehtivat siitä, että veri pysyy liikkeessä ja juoksee vain yhteen suuntaan. Nämä pikkusuonten ryppäät ovat kuin alkeelliset sydämet. Niitä kutsutaan kylkisydämiksi. Matojen veri siis kulkee selkäsuonesta kylkisydämiin, jotka pumppaavat elämän virtaa ruumiin etu- ja takapäähän haaroittuvaan vatsasuoneen.

Elämän ylläpitämiseksi kaikilla eläimillä on oltava ravintoa ja happea sekä toimiva erityiselimistö. Erityistä on vaikkapa jonkinlainen kanava ruoan sulattamiseksi ja jätteiden käsittelemiseksi.

Yksisoluisilla sekä alkeellisilla ja hiukkasen monimutkaisemmilla monisoluisilla eläimillä happi ja ravinteet kulkevat vapaasti ulkopinnan läpi. Siksi ne eivät tarvitse verenkiertoa, sydäntä tai verisuonia tai edes hengityselimiä. Niillä ei ole ruumiinonteloa, sisäelinten välissä on vain löyhää sidekudosta. Loisena elävä heisimato on tällainen olento. Mutta vaikka joillakin eläimillä ei olisikaan ruumiinonteloa, niillä voi silti olla alkeellinen ruoansulatuskanava. Esimerkiksi heisimadon sukulaisella lattanalla on suu, nielu ja suoli, muttei kuitenkaan peräaukkoa. Ameeba on niin alkukantainen, ettei sillä ole mitään erityiselimiä. Se yksinkertaisesti haalii ympäristöstä itseensä ihon läpi kaikkea syötäväksi kelpaavaa. Sitten se tiristää jätökset (siis tarpeettomat aineet) taas ihon kautta ulos.

Kehittyneemmillä eläimillä on sitten jo verenkiertoelimistö. Eläinten evoluutiopuussa haarautuu kehityslinjoja, joissa otuksilla on ns. oikea ruumiinontelo. Tällaisia ovat niveljalkaiset (esim. hyönteiset), nilviäiset (kuten kotilot), nivelmadot (niin kuin se kastemato) sekä selkärankaiset. Juuri ruumiinontelo mahdollistaa jonkinlaisen järjestelmän, joka kierrättää verta – ja sen mukana happea ja ravinteita.

Useimmilla nilviäisillä ja niveljalkaisilla on avoin verenkiertojärjestelmä, jolloin sydämestä lähtenyt virta huuhtelee elimiä vapaasti ruumiinontelossa. Ainakin mustekaloilla, nivelmadoilla ja selkärankaisilla on suljettu verenkierto, jossa elämän neste virtaa suonissa sydämestä kudoksiin ja takaisin.

Kommentit (0)

Vastauksesi