Onko maa sama asia kuin valtio, vai voiko ne käsittää joskus eri tavalla?

Onko maa sama asia kuin valtio, vai voiko ne käsittää joskus eri tavalla?

Onko maa sama asia kuin valtio, vai voiko ne käsittää joskus eri tavalla? Kuinka monta maata/valtiota on maailmassa? Mitkä niistd ovat kiistanalaisia? Onko todennäköistä että niistä jokin pian itsenäistyisi?

Vastaus

Maa ja valtio eivät useinkaan ole sama asia. Valtio on maa, jonka kansainvälispoliittisen itsenäisyyden muut valtiot ovat tunnustaneet. Useimmat itsenäiset valtiot ovat YK:n jäseniä, mutta poikkeuksiakin löytyy. Sveitsi liittyi YK:iin vasta v. 2002, Taiwan taas ei ole jäsen, koska Kiina pitää sitä kapinallisena maakuntanaan, vaikka se tosiasiallisesti on itsenäinen. Jäseniä YK:ssa on 192. Tästä Wikipediassa

http://fi.wikipedia.org/wiki/YK

Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, kun ajatellaan vaikkapa Suomen tapausta. Onhan Suomi maana tuhansien vuosien ikäinen, mutta valtion tunnusmerkkejä se alkoi saada vasta autonomian aikana kunnes itsenäistyi v. 1917. Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta, jolla on joitakin valtion tunnusmerkkejä kuten kansanedustuslaitos, mutta joka kuuluu Suomen valtioon Kansainliiton v. 1921 tekemän päätöksen nojalla. Saamenmaa taas on jaettu neljän valtion kesken. Samantapainen kohtalo on Kurdistanilla: monikymmenmiljoonainen kansa ei ole saanut muodostettua omaa valtiota, vaan sen alue on jaettu naapurivaltioden kesken.

Tästä päästäänkin jo syntyihin syviin. Maa on alue, jolla asuu yksi kansa. "Kansa" poliittisena käsitteenä on kuitenkin melko nuori; vasta kansallisuusaate eli nationalismi nosti kansan ja kansakunnan keskeiseksi kansainvälispoliittiseksi toimijaksi. Sitä ennen valtio oli hallitsijan eli kuninkaan tai keisarin politiikan välikappale. Menestyksekäs hallitsija liitti valtakuntaansa uusia maita ja kansoja aina tilaisuuden tullen. Ottomaanien imperiumi Lähi-idässä, Itävalta-Unkari Keski-Euroopassa ja Venäjän valtakunta Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa olivat esimerkkejä tästä. Toisessa ääripäässä Italia ja Saksa olivat poliittisesti hajallaan. Kumpikin muodostui kymmenistä ruhtinaskunnista, ennen kuin Garibaldi Italiassa ja Bismarck Saksassa onnistuivat yhdistämään ne.

Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin tavoitteena oli, että kukin kansa saisi muodostaa oman valtion ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun monikansalliset imperiumit hajosivat. Ajatuksena lie ollut, että näin kiistanaiheet loppuisivat. Ikävä kyllä näin ei ollut.

Kiista maan ja valtion suhteesta on ollut suurimpia riidanaiheita 1800-luvun puolivälistä alkaen, eikä se osoita juurikaan laantumisen merkkejä. Tuoreimpana esimerkkinä tästä on tapahtumat Georgiassa: kuuluvatko Abhasia ja Etelä-Ossetia Georgian valtiolle vaikka niiden väestö on venäläismielistä eikä halua kuulua Georgiaan? Venäjä on niiden itsenäisyyden tunnustanut mutta mikään muu maa ei ole.

Jos hyviä puolia etsitään, niin EU on onnistunut rauhoittamaan nationalismin syntysijat Länsi-Euroopassa, jossa käytiin 1900-luvun alkupuolella ihmiskunnan historian tuhoisimmat sodat. Kun nyt "keskus" on rauhoitunut, voi toivoa että "periferia" seuraa esimerkkiä pikku hiljaa. Konflikteja on kuitenkin odotettavissa (ainakin) useiksi kymmeniksi vuosiksi, ennen kuin maan ja valtion suhde on riidelty loppuun. Islannin kaltaiset tapaukset, joissa "maa", "kansa" ja "valtio" osuvat yksiselitteisesti yhteen, ovat harvinaisuuksia.

Risto Karin kuusiosainen "Kaikkein aikojen valtiot" tarjoaa aiheesta kiinnostuneille lisää luettavaa. Sitä on Helmet-verkkokirjaston kautta viljalti saatavilla

http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X

Kommentit (0)

Vastauksesi