Onko kuurojen vaikeampaa oppia lukemaan kuin kuulevien?

Onko kuurojen vaikeampaa oppia lukemaan kuin kuulevien?

Vastaus

Yleisesti ottaen on. Kuuron lapsen ensikieli on yleensä viittomakieli. Kuuro lapsi ei voi yhdistellä kirjaimia ja äänteitä mielessään, sillä hän ei voi kuulla, miltä tietty äänne kuullostaa. Kuurojen lasten kielen äänirakenteen oivaltaminen muodostuu yhdistämällä artikulaatio, huulioluku, sormitus (sormiaakkoset) ja kielen kirjoitettu muoto. Mikään näistä ei yksinään riitä.

Suomessa eniten käytetyssä KÄTS-menetelmässä edetään pala palalta kohti kokonaista sanaa. Ensin muutetaan kirjaimet äänteiksi, sitten yhdistetään äänteitä, hahmotetaan tavu ja lopulta sana.

LPP-menetelmässä keskustellaan ensin yhteisestä aiheesta. Saneluvaiheessa opettaja kirjoittaa taululle aiheesta lasten sanelun mukaan lauseen kerrallaan. Ns. laborointivaiheessa tekstiä analysoidaan äänne- ja kirjainmenetelmän mukaan. Uudelleenlukuvaiheessa jokainen lapsi lukee yhdessä opettajan kanssa sanelutekstin. Jälkikäsittelyvaiheessa lapset työstävät valitsemiaan sanoja. LPP-menetelmän pohjalta kehitettiin LVP (lukemaan viittomisen perusteella).

KPL eli kuuntele, puhu, lue -metodissa käytetään eri aihepiirien kokonaisia sanoja, joita opetellaan ensin erikseen ja sitten yhdistelemään toisiinsa.

Muita menetelmiä ovat mm. CID-assosiaatiomenetelmä, Domanin kokonaismenetelmä ja Ellis’n kokosanamenetelmä.

Lähteet: Kieli, kuulo ja oppiminen : kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus (Finn lectura, 2002)
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:DhIEWeejgJ0J:https:...

Kommentit (0)

Vastauksesi