Onko kulta ja timantti hyödyttömiä kaivannaisia?

Onko kulta ja timantti hyödyttömiä kaivannaisia?

Onko kulta ja timantti hyödyttömiä kaivannaisia? Kaverini sanoi, joka on geologiaa lukenut, että tosiasiassa kultaa ja timantteja olisi ihan turha kaivaa, koska niillä ei ole mitään yleishyödyllistä käyttötarkoitusta. Kaivetusta kullastakin menee kuulemma suurin osa vain harkkoina pankkiholveihin kymmenien metrien syvyyteen ja pieni osa naisten (sekä miesten) koruihin. Olin siinä uskossa, että kultaa käytetään runsaasti erilaisissa vempaimissa ja timantteja esim. timanttileikkureissa. Mutta kaverini sanoi, että näihin vekottimmiin riittää todella vähän kultaa verrattuna siihen mitä nyt kaivetaan ja timanttejakin voidaan tehdä ilman että niitä pitää kaivaa maan alta. Kultahan on toki jonkinlainen taloudellinen mittari tai ankkuri, mutta sehän voisi myös olla hänen mielestään jokin muu metalli esim. kupari. Miten on tietäjät, puhuiko kaverini pehmoisia?

Vastaus

Geologi Kari A.Kinnunen on todennut, että raakatimanttien arvonmääritys on hyvin subjektiivista. Arvonmäärityksen menetelmät on tarkoituksella pidetty pienen piirin tiedossa lähinnä kaupallisista syistä. Yleisesti hyväksyttyä luokitusjärjestelmää ja hinnastoa ei ole olemassa. Tuotetuista timanteista n. 5 % kelpaa jalokiviksi, loput käytetään teollisuustimantteina hioma-aineeksi, kivisahoihin, kalliokairan teriin yms. tarkoituksiin. Synteettiset timantit ovat syrjäyttäneet luonnontimantteja teollisuuskäytössä. Toistaiseksi suurehkoilla luonnontimanttikiteillä on vielä ollut kysyntää kairanterien valmistuksessa, sillä synteettiset kookkaat timantit ovat saman kokoisia luonnontimantteja kalliimpia. Mutta tämäkin suunta on nopeasti muuttumassa.

Kaikesta kullasta 75 prosenttia menee kultakoruihin. Kultaa käytetään lisäksi hammas- ja sähkötekniikassa, sillä se johtaa hyvin sähköä eikä altistu korroosiolle. Kullalle on käyttöä myös avaruuslaitteissa, koska se heijastaa mainiosti infrapuna- eli lämpösäteilyä ja suojaa herkkiä laitteita. Helsingin Sanomien artikkelin (17.1.2006) mukaan yli puolet kaikesta kullasta on valtioiden rahapajoissa ja keskuspankeissa. Tämä on perua ajalta, jolloin rahan arvo oli sidottu kultaan. Näinhän ei enää ole, vaan rahan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Tämän perusteella sanoisin, että ystäväsi on pitkälti oikeassa. Eivät kulta ja timantit täysin hyödyttömiä ole, mutta kyllähän niiden arvokkuus on kovin suhteellista. Mutta markkinataloudessahan ylipäätään kunkin asian arvo on se, jonka ihmiset ovat siitä valmiita maksamaan.

Lähteet:

http://www.geologia.fi/index.php?option=com_glossary&func=view&Itemid=12...

http://www.gsf.fi/publ/mrap/M10_1_2003_2.pdf

http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/79.html

Kommentit (0)

Vastauksesi