Onko korvapuusti tarkoittanut ensin pullaa vai kivuliasta toimenpidettä?

Onko korvapuusti tarkoittanut ensin pullaa vai kivuliasta toimenpidettä?

Vastaus

Kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen on julkaissut korvapuusti-leivonnaisen taustasta laajan artikkelin Hiidenkivi-lehden numerossa 2/2011. Seuraavat tiedonjyvät perustuvat lähinnä ko. tutkimukseen.

Korvapuustin alkuperäinen ja edelleen voimassa oleva merkitys on läimäytys korvalle, korvatillikka. Kanelilla maustetun kierteisen vehnäleivonnaisen merkityksessä sanan käyttö on voitu jäljittää Suomessa 1850-luvun alkuun. Nimi oli aluksi ruotsinkielinen eli ’örfil’, suomenkielinen nimitys ilmestyi vasta 1880-luvulla.

Porvoossa ilmestyvässä Borgå Tidning –lehdessä jouluaaton 1851 numerossa anonyymi kirjoittaja pilailee ammattikuntien kustannuksella ja mainitsee leipureista mm.: ”För närvarande slåss de om hvem som kan åstadkomma de bästa örfilarne.” (Käännös: Tällä hetkellä he kamppailevat siitä, kuka saa aikaan parhaimmat korvapuustit.) Örfil-leivonnainen oli siis Porvoon seudulla tunnettu jo tuohon aikaan.

Kaksi vuotta myöhemmin örfil/korvapuusti esiintyy helsinkiläisessä Morgonbladet-lehdessä (22.9.1853). Leivonnaista nimitetään ’nenäkkääksi nousukkaaksi’ yhdessä tuulihatun kanssa, mikä osoittaa sen uutuudeksi Helsingissä.

Miksi sitten leivonnaista alettiin Suomessa kutsua nimellä örfil/korvapuusti? (Nimitys on tosiaankin käytössä ainoastaan Suomessa, vaikka jokseenkin samannäköisiä leivonnaisia valmistetaan ympäri maailmaa. Esim. Ruotsissa leivonnaisen nimi on ’kanelbulle’.) Vastausta kysymykseen  voi vain arvailla.

Yksi mahdollinen selitys on se, että on sekoitettu ruotsin kielen sana ’giffel’, (vehnä)sarvi, ranskan sanaan ’gifle’, joka tarkoittaa sitä kivuliasta korvapuustia.

Toinen mahdollisuus perustuu siihen ajatukseen, että moni ruokalaji on nimetty jonkin ajankohtaisen julkisuuden ilmiön mukaan. 1850-luvun alussa Suomessa esitettiin erittäin suosittua näytelmää, jonka nimi oli Örfilarne. Näytelmä oli alun perin ranskalainen, ja sen nimi suoraan ranskasta käännettynä olisi ollut Korvapuustien yö. Olisiko tämä näytelmä antanut nimensä myös porvoolaiselle leivonnaiselle? Mahdollista se on, vaikkei varmaa.

Eräs arvaus liittyy hampurilaiseen Franzbrötchen-leivonnaiseen. (Monet leivonnaiset tulivat alkujaan Saksasta ja muualta Euroopasta usein Pietarin kautta Suomeen.) Se valmistetaan suurelta osin samaan tapaan kuin suomalainen korvapuusti, mutta yksi eroavuus pistää silmään: kun leivonnainen on lähes valmis uuniin pantavaksi, sitä painetaan kämmenellä litteämmäksi eli sille annetaan ikään kuin hellä korvapuusti.

Kommentit (1)
Korvapuustin kierteinen muoto muistuttaa korvalehteä. Se sinänsä yhdessä leikkisän as... Korvapuustin kierteinen muoto muistuttaa korvalehteä. Se sinänsä yhdessä leikkisän asenteen kanssa riittäisi nimen valinnan pohjaksi.
24.2.2014 17:57 Reijo Jaakkola 7007

Vastauksesi