Onko isojako toteutettu vain Suomessa ja Ruotsissa vai myös muualla Euroopassa?

Onko isojako toteutettu vain Suomessa ja Ruotsissa vai myös muualla Euroopassa?

Isojaossahan tiiviiden kylien ympärillä sarkoina olleet pellot jaettiin talonpojille yhtenäisiksi alueiksi, joiden keskelle rakennukset siirrettiin kylän keskustasta ja näin kylät hajosivat. Kun etsii ilmakuvia vaikka jostain Saksasta, niin siellä on paljon tämännäköistä http://media.gettyimages.com/videos/view-of-farm-field-and-houses-in-sma... jossa on tiiviitä talorykelmiä ja ympärillä isoja peltoaukeita, joissa ei ole lainkaan tai on hyvin vähän rakennuksia.

3 vastausta
29.12.201617:01
3267
13

Suurelle osalle vanhaa Eurooppaa oli yhteistä kyläasutuksen ja maanviljelyksen muoto, jota sanotaan sarkajakoiseksi järjestelmäksi. Sen alue ulottui Englannissa Pohjanmeren rannikolta Englannin kanaaliin. Mantereen puolella se tunnettiin suuressa osassa Ranskaa, lähes koko Saksassa, Itävallan tasankomailla, Unkarissa, Bulgariassa, Tanskassa, Etelä-Ruotsissa, Lounais-Suomessa sekä idässä isovenäläisellä alueella ja Puolassa. Sarkajakoinen järjestelmä alkoi purkautua jo 1500- ja 1600-luvulla, erityisesti 30-vuotisen sodan jälkeen.

Varsinainen isojako eli yhteismaan jakaminen yksityisomistukseen tapahtui vähin erin 1700-luvulta ja 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Isojako aloitettiin Englannissa vuonna 1710, Preussissa ja Sleesiassa 1771, Itävallassa 1768 ja Ranskassa 1789. Saksassa jakoa kiihdytti vuonna 1810 toteutettu talonpoikien vapautus. Verrattuna suomalaisiin olosuhteisiin, joissa isollajaolla oli huomattava vaikutus vanhojen ryhmäkylien hajaantumiseen ja haja-asutuksen syntyyn, ei sillä kansatieteen professori  Matti Räsäsen mukaan Saksassa ole ollut niihin juuri vaikutusta. (Saksan kyläasutuksesta ja kylämuodoista ks. artikkeli teoksessa Räsänen - Tuomi-Nikula 2000.)

Mitään yhtenäistä isonjaoan mallia tai kaavaa ei Euroopan maataloushistoriaan voi soveltaa, koska maanomistussuhteet poikkesivat suuresti eri valtakunnissa. Seuraavassa joitakin esimerkkitapauksia:

 Ruotsissa ja Tanskassa toimitetun isonjaon vastineena ja ainakin Ruotsin osalta suoranaisena esikuvana voidaan pitää Britannian aitaamisliikettä (enclosure movement), jonka tuloksena sikäläisten yhteisessä käytössä olleiden sarkajakoisten vainioiden sijaan tulivat pensasaitojen erottamat yksityiset tilukset, niin että koko englantilainen maaseutumaisema muuttui perusteellisesti. Uudistuksesta johtui, että itsenäiset pienviljelijät hävisivät jakouudistuksen vuoksi miltei kokonaan ja Englannista tuli suurmaaomistajien maa, mikä uudistuksen tarkoituksena osin oli ollutkin.

Ruotsin valtakunnassa ajatuksen maanjakoreformista toi julki Jakob Faggot 1746 ilmestyneessä teoksessaan Svenska landtbrukets hinder och hjälp, jossa hän nimenomaan vetosi Englannin antamaan esikuvaan. Vähin erin toteutettu uudistus, johon  liittyi myös metsämaan jakaminen vahvisti suuresti itsenäisten perintötalonpoikien tai melko vakaata hallintaoikeutta nauttineiden kruununtalonpoikien asemaa. Vaikutukset olivat siis aivan päinvastaiset kuin Englannissa.

Tanskassa vielä 1700-luvun lopulla talonpoikaisto valtaosin oli painettu kartanoherruuden alaisuuteen, sillä kartanot hallitsivat 80 prosenttia maa-alasta. Niinpä siinä missä Ruotsissa valtiovalta edisti isojakoa aktiivisesti, Tanskan maatalousreformi alkoi alhaalta, koskapa kartanoiden omistusrakenteet olivat vahvasti yksityisoikeudellinen toimialue. Vähitellen hajanaisia niitty-, laidun- ja peltoaloja ryhdyttiin kokoamaan yhtenäisemmiksi kokonaisuuksiksi, mikä johti vääjäämättömästi perinteisten ryhmäkylien hajoamiseen. 1700-luvun lopulta alkaen, jolloin valtio ensi toimenaan lakkautti stavnsbåndin, eräänlaisen maaorjuuden muodon, Tanskassa sitten tapahtui ainutlaatuinen "vihreä vallankumous", kun maa siirtyi runsaassa miespolvessa talonpoikien pakottamiseen perustuneesta suurtilajärjestelmästä itsenäisten viljelijöiden hallitsemaan maatalouteen.

 

Kirjallisuutta:

Rondo Cameron: Maailman taloushistoria paleoliittiselta kaudelta nykypäivään. Suom. Tapio Helen.WSOY / Suomen Historiallinen Seura 1995.

Eino Jutikkala: Suomen talonpojan historia. Toinen, uudistettu ja lisätty laitos. SKS 1958.

Seppo Hentilä - Christian Krötzl - Panu Pulma: Pohjoismaiden historia. Edita 2002.

Matti Räsänen - Outi Tuomi-Nikula: Saksanmaalla. Kansanelämää keskiajalta nykypäivään. SKS 2000.

Kommentit (1)
En ole kysyjä, mutta haluan kiittää - hieno vastaus, V.V.K.
3.1.2017 11:26 Lahja Kotka 4126
29.12.201619:08
4486
9

En vastaa kysymykseen, mutta siitä tuli väistämättä mieleen, että saksalaiset tosiaan tykkäävät asua liki ja muutenkin kotoilla turvassa ulkomaailmalta. Jouduin kerran Nürnbergissä hankaluuksiin, kun kaupungin keskustasta ei löytynyt iltayhdeksän jälkeen ravintolaa, jossa olisi ollut kokki töissä. Hotelliinkin pääsimme sisään vain armosta. Tuntuu, että saksalaisessa pikkukaupungissa vedetään ikkunaluukut kiinni hämärän koittaessa ja mennään petiin (paitsi nuoriso someen), jotta voitaisiin nousta pirtsakoina kukonlaulun aikaan, ehkäpä peltotöihin. Olen tulkinnut tämän johtuvan siitä, että heille luetaan lapsena Grimmin satuja, jonka seurauksena he pelkäävät pimeää, metsää, luontoa, talvea, yksinäisyyttä, vanhoja eukkoja, susia yms. ja haluavat asua toistensa kainalossa. Ennen kuin kukaan pahoittaa tästä mieltään, tunnustan, että vastauksessani on hieman liioittelua...

Kommentit (1)
Hauska tulkinta, Mika. En ole itse etsiskellyt palveluja Saksasta kuvaamallasi tavalla ta... Hauska tulkinta, Mika. En ole itse etsiskellyt palveluja Saksasta kuvaamallasi tavalla tai ajalla - mutta Suomesta kyllä. Taitavat täälläkin talot sulkea silmänsä varhain.
3.1.2017 11:28 Lahja Kotka 4126
31.12.201612:31
2010
8

V. V. Kandestoeberin vastaus oli jo erinomainen, mutta haluan kuitenkin lisätä vielä että maaluettelo kattaa nykyisiä maita enemmänkin. Esimerkiksi Norja ja Islanti kuuluivat tuolloin Tanskaan (ja Suomi tietysti Ruotsiin). En tiedä oliko sarkajako käytässä Islannissa, mutta Norjassa isojako taisi alkaa jo ennen Ruotsia.

Kommentit (0)

Vastauksesi