Onko ilmaisuilla "helvetin kuustoista" ja "sjutton också" yhteyttä?

Onko ilmaisuilla "helvetin kuustoista" ja "sjutton också" yhteyttä?

Olen kuullut kirosanana käytettävän "helvetin kuustoista". Sitten tajusin, että olen kuullut myös ruotsalaisen version "sjutton också", tms. (Lieneekö tämä oikeasti ruotsalaisten käyttämä, vai suomalaisten keksimä vitsi?) Liittyykö nämä numerot jotenkin toisiinsa? Kumpi oli ensin, suomalainen vai ruotsalainen versio? Mistä lienee peräisin nämä luvut 16 ja 17 tässä yhteydessä?

Vastaus

Hesarin Kirsti on vuosi sitten vastannut samaan kysymykseen näin: ”Tutkimukseni osoittavat yllättävästi, ettei näillä ilmaisuilla ole lainkaan yhteistä taustaa, vaikka molempia käytetään lievähköön sadatteluun. "Helvetin kuustoista" tulee todennäköisesti korttipelistä eli ventin vetäjä kiroaa, kun käteen kertyy 16; se on liian vähän voittoon, mutta liian paljon, jotta voisi ottaa lisäkortin. "Sjutton också" -ilmaisu (sananmukaisesti: seitsemäntoista myös) on lyhennys sanoista "sjuttontusen djävlar" (seitsemäntoistatuhatta paholaista).

Edellinen muoto on siis jälkimmäistä häveliäämpi. Miksi sitten seitsemäntoista? Selityksen uskon olevan siinä magiassa, jota ihminen on ammoisista ajoista lähtien liittänyt lukuun seitsemän. Aiheesta voisi kirjoittaa kirjan, mutta mainitsen vain, että muinaisesta Babyloniasta on löydetty sinettejä, joissa on kuvioina seitsemän (3 + 4) pistettä.

Noin 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua elänyt kreikkalainen filosofi Pythagoras puolestaan selitti, että seitsemän on jumaluuden ja taivaan luvun (3) sekä maan luvun (4) summa eli se merkitsee maailmankaikkeutta. Ja onhan luomiskertomuksessakin seitsemän päivää. Itse luku seitsemän on ruotsiksi "sju", siis melko ponneton ilmaisu, minkä vuoksi on varmaankin omaksuttu topakka -tton-loppu ja edelleen vahvennettu tuhatmäärä. Manailussahan on tärkeää, että ilmaisua voidaan painottaa voimallisesti tavu tavulta." http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010812ER3

Paria viikkoa myöhemmin Kirsti vielä täydentää vastaustaan lukijoilta saamillaan kommenteilla: "Toukokuun 16. päivänä 1918 Mannerheim ratsasti valkokaartin kärjessä Helsinkiin. Tästä ratsastuksesta kehittyi ensialkuun armeijan lippupäivä ja vähitellen yleinen palkaton vapaapäivä. Tuntipalkkaisen työväen keskuudessa päivää manattiin sanoilla "helvetin kuustoista", koska se vei päivän palkan."

"Olin vuonna 1987 seuramatkalla Gotlannissa, ja kävimme muinaisella hirttopaikalla. Hirsipuista oli jäljellä kiviset tukipilarit, joissa kussakin oli 17 litteää kiveä päällekkäin. Oppaamme kertoi, että ilmaisu juontuu näistä kivistä." Keskustelin asiasta vielä ruotsalaisen Dagens Nyheter-lehden kieliekspertin Catharina Grunbaumin kanssa. Hän epäilee gotlantilaisten keksineen selityksen ja uskoo päinvastoin myös kivien lukumäärin johtuvan "sjuttontusen djävlar" (seitsemäntoistatuhatta paholaista) -ilmaisusta, josta siis tulee manaus sjutton också. http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010826ER3

Kommentit (0)

Vastauksesi