Onko "hurri" haukkumanimi?

Onko "hurri" haukkumanimi?

Onko "hurri" haukkumanimi? Yksi Ruotsista muuttanut "riksvensk" pillastuu sanasta, vaikka koetin selittää, että se koskee vain omia suomenruotsalaisia, jotka eivät nimityksestä tunnu olevan moksiskaan.
Entä onko riikinruotsalaisista käytetty "svedupelle"?

6 vastausta

Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'hurri' on halventava nimitys (suomen)ruotsalaisista. Nykyisin halventava merkitys on kärsinyt jonkinlaista inflaatiota eli voidaan sanoa - niin kuin monen muunkin entisen haukkumanimen kohdalla - että sana on neutralisoitunut ajan kuluessa. 'Svedupelle' nimitys kuulostaa kyllä omaan korvaan edelleen halventavalta.

Lähde.
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0

Lisää 'hurri'-sanan etymologiasta:
http://www.kotus.fi/?s=1195

Kommentit (1)
Valitettavasti ei löytynyt Kotuksen linkkiä mutta tällainen https://www.kielikello.fi/-... Valitettavasti ei löytynyt Kotuksen linkkiä mutta tällainen https://www.kielikello.fi/-/naapurien-nimista-kuka-onkaan-hurri-
22.12.2018 17:32 Kaija T 12120
13.11.201721:25
5287
70

Ei aina tarvitse kuunnella noita kielitoimistoja ja dosentteja ja kirjoja kansan kielenkäytöstä.Esmes meilläpäin stadissa "hurri" ei ole sisältänut mitään arvolatausta vaan jos oli pihalla sanailussa ymmärtämisvaikeuksia, sanottiin naapurinkakarasta  että sehän on hurri ja korjattiin asia, ilman pilkkaa ja jatkettiin peliä  ja leikkiä.  Korttelissa asui monta ruotsinkielistä perhettä eikä ollut mitään ongelmaa kanssakäymisessä lasten kesken. Jos joku haluaa pilkata ruotsinkielisiä kielen vuoksi, siitä vaan, saa munata itsensä. Svedupelle tarkoittaa riikinruotsalaisia, jotka ovat aina olleet meille rakkaita ja arvostettuja kilpakumppaneita niinku jokavuotisessa maaottelussa ja lätkämatseissa.

 

Kommentit (0)
13.11.201709:41
16333
24

Kansatieteilijä, Göteborgin yliopistossa väitellyt Marja Ågren käsittelee kirjaan Finnjävlar - suomiperkeleet Ruotsissa (Vastapaino 2017) sisältyvän artikkelinsa Mitä suomalaisista puhutaan? lähdeviitteessä hurri-sanan merkityksiä. Ågrenin mukaan kyseessä on "pilkkanimi", jota Suomessa "käytetään halventavasti suomenruotsalaisista". Sana tunnettiin jo 1780-luvulla, jolloin se oli "alun perin nimitys uusille tulokkaille ja muukalaisille; negatiivisen merkityksen sana lienee saanut 1930-luvulla". Ågren viittaa myös vuonna 1987 julkaistuun Maija Savolaisen artikkeliin Jag skäms inte för att jag är finne. Savolainen huomauttaa, että hänen haastattelemansa ruotsinsuomalaiset käyttävät sanaa "hurri" sekä suomenruotsalaisista että ruotsinruotsalaisista; sana kuvasi haastateltavien mukaan molemmissa tapauksissa ihmisiä, jotka ovat "itseriittoisia, leuhkoja, kuvittelevat olevansa parempaa väkeä eivätkä halua olla tekemisissä meidän suomalaisten kanssa".

Ainakaan näistä lähteistä ei siis saa tukea väitteelle, jonka mukaan sana "hurri" on "neutralisoitunut ajan kuluessa".

Kommentit (0)
15.11.201720:08
19527
20

Sanojen merkitys vaihtelee paikoitellen viiteryhmästä ja ympäristöstä riippuen. Siippavainaa oli  suomenruotsalainen, Uudeltamaalta, ja ainakin heidän suvussaan/tuttavapiirissään nousi ja nousee edelleen tukka pystyyn, jos joku puhuu heistä hurrina. Siippa oli kyllä itse kärkäs nimittämään riikinruotsalaisia svedupelleiksi. Siihen nimitykseen tuntui liittyvän hiusverkkosotilaiden ja puolustuskyvyttömän Ruotsin kaiku.

Ruotsalaisuus ja suomenruotsalaisuus ovat perheessäni ja suvussani olleet aina myönteisiä asioita. Niinpä meillä ei ole käytetty kumpaakaan sanaa. Lapsuudessani Helsingin reunoilla leikkivät sekä suomen-, ruotsin- että saksankieliset lapset sekaisin, joukossa oli joku italian- ja venäjänkielinenkin. Kiusaamisen aiheet eivät syntyneet kielestä, vaan muista syistä, ja niihin taisivat usein olla syynä lasten vanhemmat, jotka arvostelivat ihmisiä lasten kuullen, yhtä hyvin suomenkielisiä kuin muitakin.

Suomenruotsalaisten tilanne tullee lähivuosikymmeninä muuttumaan, kun koko kansanryhmä on vähitellen kuolemassa pois ainakin kieliryhmänä, tukahtumassa omaan mahdottomuuteensa kielen vihaajien joukossa. On sääli, että ruotsin kieltä paikoin lähestulkoon vainotaan - se avaisi monelle aivan uuden kulttuuri-ikkunan ja näkökulman Skandinaviaan. Ruotsin kielen taitoinen kun pärjää kohtuullisesti Norjassakin, ja auttavasti jopa Tanskassa.

Kommentit (0)
21.12.201811:51
16333
12

 

Åbo Akademin Pohjoismaiden historian professori Nils Erik Villstrand kirjoitti vuonna 2012 teoksessaan Valtakunnanosa. Suurvalta ja valtakunnan hajoaminen 1560 - 1812 (alkut. Riksdelen, 2009) seuraavasti:

Suomenkielinen, joka haluaa tölväistä ruotsinkielistä, voi valita kielensä sanavarastosta jonkin tulikivenkatkuisimmista kirosanoista ja liittää sen jälkeen sanan hurri. Nykyisin sana on halventava. Helsingissä se oli väheksyvässä käytössä jo 1900-luvun alussa.

Näin siis Suomen ruotsinkieliset itse kokevat sanan merkityssisällön.

 

Kommentit (0)
21.12.201821:41
3923
7

Svedupelle on todellakin pilkkanimi, hurri on siinä ja siinä.

Kommentit (0)

Vastauksesi