Onko arkistoissa mitään tietoja otsikossa...

Onko arkistoissa mitään tietoja otsikossa...

Onko arkistoissa mitään tietoja otsikossa mainitusta"etsivästä"poliisikonstaapelista,syntynyt 2.1.1876.Vapaussodan elettua hän meni punaisten puolelle, koska uskoi punaisten voittavan ja pääsevänsä sitä kautta miliisin virkaan.Menetti poliisin virkansa kun toisin kävi. Hän oli isoisäni tuttu ja ystävä lapsuudesta saakka ja myös asetoveri Lappeenrannan ratsuväessä 1800-luvun loppuvuosina.Loppuelämänsä vietti pienen eläkkeen varassa kotimökissään Lapuan Hirvijärven rannalla, kuoli 5.4.1959. Olisi kiva tietää,hänestä enemmän.

Vastaus

Varmasti ainakin hänen erottamisestaan on arkistoissa joku asiakirja.

Tsaarinvallan kaaduttua vuonna 1917 laillisen ja kaikkien luottamusta nauttivan järjestysvallan luominen oli keskeiseksi tunnustettu tarve. Tässä mielessä työväenjärjestötkin pyrkivät sijoittamaan omia miehiään paikallisiin poliisilaitoksiin. Varsinkin suurimmissa kaupungeissa vasemmistolaisiksi arvioitujen poliisimiesten osuus oli jo aikaisemminkin ollut vahva. Omaa järjestysvaltaa punaiset eivät ehtineet luoda koko hallitsemalleen alueelle keväällä 1918. Etenkin rintaman läheisillä alueilla tilanne jäi avoimeksi eli punakaartin hoiviin. Punaisten hallitus pyrki periaatteessa erottamaan sotilas- ja siviilihallinnon toisistaan mm. siten, että se määräsi poliiseille/miliiseille paremman palkan kuin punakaartilaisille. Käytännössä kuntien rahat - vastuu järjestyksestä pyrittiin sälyttämään paikallishallinnolle - eivät riittäneet määrätyn palkkapolitiikan toteuttamiseen.
Poliisipäällystö epäilemättä oli kaikkein haluttomin yhteistyöhön punaisen vallan kanssa ja heidän parissaan tapahtuikin tiukka puhdistus. Kaupungeissa taas voitiin pitkälti turvautua jo rauhan oloissa värvättyyn miehistöön. Esim. Helsingin punaisen järjestyslaitoksen 882 miehestä 551 oli ollut palveluksessa jo ennen tammikuun 27. päivää 1918, Tampereen vastaavat luvut olivat noin 170 ja noin 130, Lappeenrannan 19 ja 10, Turun 309 ja 300 jne. Maaseudulla vakituisen poliisimiehistön suhtautuminen näyttää olleen paljon ynseämpää. Kolmen Etelä-Suomen läänin (Uusimaa, Häme, Turku ja Pori) alueella tammikuussa virassa olleista 378 poliisimiehestä vain 51 asettui punaisten palvelukseen. Puolenvalintaan vaikuttavia tekijöitä olivat aatteellisten syiden ohella tietysti toimeentulo- ja turvallisuusnäkökohdat.

Järjestysvallan yleinen vahvistaminen ja sen puhdistaminen poliittisesti epäluotettavista henkilöistä oli tähdellistä tietysti myös sodan voittajien kannalta. Tiukimman kohtelun kokivat punaiset järjestyspäälliköt. Juuri hehän olivat erityisesti maaseudulla olleet punaisen vallan näkyviä toimeenpanijoita. Sangen todennäköistä oli, että heidän komennostaan suoritettujen pakkotoimien kohteet olivat sodan jälkeen paikallisten suojeluskuntien johtomiehiä. Myös miehistö joutui puhdistusten kohteeksi. Ainakin joillakin paikkakunnilla kaikki luottonsa menettäneet pyrittiin saattamaan valtiorikosoikeuden tuomittaviksi. Useissa tapauksissa käytännössä tyydyttiin kuitenkin potkujen antamiseen (johon tietysti liittyi työansion menettäminen ja paikkakuntalaisten nurjamielinen suhtautuminen). Esim. yllä mainituista maalaiskuntien palveluksessa pysyneistä 51 poliisista erotettiin 40. Yksityisen kohtalo tietysti riippui paljon siitä, kuinka ammattimaisesti hän oli punakomennon aikana malttanut työnsä hoitaa. Henkilökohtaisilla suhteilla varmaan myös oli merkitystä.

Tietoja yksityisen poliisimiehen/järjestyksenvalvojan vaiheista vuosina 1917-1918 voi varmaan etsiä seuraavista arkistoista

Poliisin arkistot

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Poliisilaitokset#Miten_voin_tutkia_...

Suojeluskunnat lienevät olleet keskeisessä roolissa paikallisissa puhdistuksissa sodan jälkeen, niiden arkistoista

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suojeluskunnat

Valtiorikosoikeudet

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosy...

Hieman myöhemmistä vuosista alkaen poliittisesti epäluotettaviksi arvioituja valvoi lähinnä Etsivä keskuspoliisi/Valtiollinen poliisi/Suojeluspoliisi

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiollinen_poliisi#Henkil.C3.B6ko...

Piilonen, Juhani
Vallankumous kunnallishallinnossa . - Opetusministeriö, 1982. - (Punaisen Suomen historia 1918)

Kommentit (0)

Vastauksesi