Olisin kiinnostunut peruskoulu-uudistuksen toteutuksesta (siis silloin kun...

Olisin kiinnostunut peruskoulu-uudistuksen toteutuksesta (siis silloin kun...

Hei!
Olisin kiinnostunut peruskoulu-uudistuksen toteutuksesta (siis silloin kun kansakouluista luovuttiin).
Minua kiinnostaa, että oliko joitain kokeilukuntia, joihin peruskoulu tuli aiemmin, ja jos oli, niin mitkä kunnat niitä olivat (ja minä vuonna peruskoulu kokeilukuntiin tuli)?
Minua kiinnostaa myös miten äänet eri puolueiden välillä jakautuivat kun uudistuksesta äänestettiin, jos sellainen tieto vielä jostain löytyy.

Kiitoksia jo etukäteen!

Vastaus

Peruskouluun siirtymisen kannalta keskeisin laki oli Laki koulujärjestelmän perusteista ('Peruskoulun puitelaki', Suomen asetuskokoelma 467/1968), jonka eduskunta hyväksyi 24.5.1968, jonka tasavallan presidentti vahvisti 26.7.1968 ja joka tuli voimaa 1.8.1970.
Koulu-uudistusta on pidetty tuon vaalikauden 1966-1970 suurimpana asiana. Se onkin suuresti keskusteluttanut kansanedustajia. Ensimmäisessä eduskuntakäsittelyssä 2.4.1968 käytettiin 9 laajaa puheenvuoroa ja toisessa 21.5. (jossa laki hiottiin lopulliseen muotoonsa) 19. Lopullisessa käsittelyssä 24.5. parikymmentä edustajaa vielä käytti puheenvuoroja lähinnä perustellakseen lain tulkintaa selventävien ponsia. Lisäksi tietysti valiokunnissa oli asiasta puhuttu ja kuunneltu useita kymmeniä asiantuntijoita. Valiokunnissa lukkoon lyöty sanamuoto piti toisessa käsittelyssä, kaikki 20 esitettyä muutosta kaatuivat toisen käsittelyn äänestyksissä. Viime vaiheessa tiukimman väittelyn kohteena oli ollut lain 6. pykälä, jossa pakolliseksi oppiaineeksi määrättiin vieraan kielen lisäksi toinen kotimainen kieli.
Koska äänestyksiä on asian eduskuntakäsittelyn aikana ollut lukuisia (täysistunnot sekä valio-kunnat ja niiden päätöksiin jätetyt eriävät mielipiteet) on tässä mahdotonta ruveta luokittelemaan vastustajia puoluekannan mukaan. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät eduskunnan pöytäkirjoista.

Keskustelua ja väittelyä koulujärjestelmämme muuttamisesta yhtenäiskoulun suuntaan oli käyty jatkuvasti toisen maailmansodan jälkeen. Yleensä myönnettiin, että rinnakkaiskoulujärjestelmä ei mahdollistanut kaiken maassa piilevän lahjakkuuden hyväksi käyttöä. Käytännössä voi sanoa, että poliittinen vasemmisto kannatti yhtenäiskoulua, oikeisto taas halusi kehittää entistä järjestelmää siten, että myös varattomilla ja syrjäseudulla asuvilla olisi mahdollisuus saada oppikoulusivistystä. Jonkinlainen esiaskel tällä tiellä oli sodan jälkeen tullut mahdollisuus perustaa kunnallisia keskikouluja, joissa opetus ja kirjat olivat maksuttomia. Vuonna 1959 mietintönsä valmiiksi saanut Kouluohjelmakomitea asetti tavoitteeksi yhdeksänvuotisen yhteisen koulun kaikille. Käytännössä komitea oli sangen erimielinen ja erimielisesti sen ehdotuksia myös arvioitiin julkisuudessa. Esim. Helsingin Sanomat leimasi ne "todellisuudelle vieraaksi haihatteluksi". Vasemmistolaiset lehdet suhtautuivat myönteisesti. Opettajien parissa oli kahta mielipidettä: kansakoulunopettajien järjestö kannatti komitean ehdottamaa yhtenäiskoulua, oppikoulunopettajien vastusti.

Huhtikuussa 1962 nimitetty Ahti Karjalaisen enemmistöhallitus (Maalaisliitto, Kokoomus, Ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen kansanpuolue) asetti erillisen ministerivaliokunnan valmistelemaan koulu-uudistusta. Se kuunteli useita erimielisiä asiantuntijoita, mutta ei kyennyt tekemään mitään merkittäviä aloitteita.

Koulu-uudistusta ryhdyttiin ajamaan yksittäisten kansanedustajien aloitteiden pohjalta. Vuonna 1963 eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli näitä aloitteita ja kuuli useita asiantuntijoita. Sivistysvaliokunnan mietintöön 9.10.1963 liittyi äänin 14-2 hyväksytty ponsi, jossa mm. kehotettin "hallitusta kiireellisesti ryhtymään toimenpiteisiin peruskoulumme uudistamiseksi yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti". Mietintö oli eduskunnan keskustelun pohjana 20. ja 22.11.1963. Puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan 45. Jukka Sarjala, Opetushallituksen entinen pääjohtaja, arvioi, että tätä "keskustelua ei voi luonnehtia asiantuntevaksi tai korkeatasoiseksi". Monista äänestyksistä viimeisessä sivistysvaliokunnan yhtenäiskoulun hyväksyvä ponsi voitti äänin 123-68. Puolesta äänestivät vasemmistopuolueet (lukuun ottamatta yhtä sosiaalidemokraattia), maalaisliittolaisten enemmistö ja muutamat oikeistopuolueiden edustajat, vähemmistöön jääneet olivat kokoomuslaisia ja maalaisliittolaisten vähemmistö. On arvioitu, että vähemmistön kantaa edustaneet eivät ehkä sittenkään vastustaneet yhtenäiskoulua sinänsä, vaan enemmänkin kantoivat huolta perinteisten yksityiskoulujen tulevaisuudesta. Monet kansanedustajistahan olivat paikallisella taholla olleet perustamassa sellaisia ja osallistuneet niiden ylläpitoon ja hallintoon.
Tässä lienee paikallaan sanoa, että kaikesta kiihkeydestään huolimatta tämä kauaskantoisesta aiheesta käyty periaatekeskustelu äänestyksineen ei varmasti ollut seuraavana päivänä lehtien ykkösaihe, Yhdysvaltain presidentti J. F. Kennedy nimittäin murhattiin samana iltana.

Eduskunnan hyväksymä toivomusponsi 22.11.1963 mahdollisti uuden koulujärjestelmän todellisen suunnittelemisen ja kokeilutoiminnan.

Valmistelun tärkeimpiä etappeja oli

6.2.1994 Peruskoulukomitean asettaminen. Sen I osamietinnön esipuhe on päivätty 22.9.1965

9.12.1995 Koulunuudistustoimikunnan asettaminen. Sen mietintö on päivätty 26.10.1966.

Jälkimmäinen ehdotti kokeilutoiminnan järjestämistä. Kesäkuussa 1967 tehty lainmuutos mahdollisti sen, että kansalaiskoulu ja keskikoululuokkia voitiin yhdistää kolmivuotiseksi peruskoulun yläasteeksi. Lainmuutoksen perusteella opetusministeriö myönsi 4.8.1967 perustamisluvan seuraavien kuntien kokeiluperuskouluille: Hankasalmi, Köyliö, Lieto, Luopioinen, Multia, Pirkkala, Pornainen, Sipoo, Vammala, Lahti, Toivakka ja Leivonmäki (kaksi viimeistä yhdessä). Seuraavina vuosina kokeilukuntia tuli lisää.

Peruskoulu-uudistuksen toteuttamista nopeuttavia seikkoja todennäköisesti oli myös se, että vasemmisto nousi vuoden 1966 eduskuntavaaleissa enemmistöön.

Uudistukseen viileästi suhtautuvia rauhoitti myös se, että v. 1968 säädettiin laki, joka takasi valtionavun jatkumisen myös yksityisille kouluille.

Peruskouluun siirryttiin vuosina 1972-1978 asteittain. Ensimmäisenä vuorossa oli Pohjois-Suomi, viimeisenä Helsinki. Huomattava on, että muutos kansakoulusta peruskouluun ei usein ollut kovin suuri, sillä jo ennen virallista siirtymistä monet kunnat olivat ryhtyneet muokkaamaan opetusohjelmiaan uuden järjestelmän mukaiseksi.

Lappalainen, Antti
Kamppailu peruskoulusta. - Opettajien kustannus, 1985.

Nurmi, Veli
Kansakoulusta peruskouluun. - WSOY, 1989.

Sarjala, Jukka
Järki hyvä herätetty : koulu politiikan pyörteissä. - Kirjapaja, 2008.

Lappalainen, Antti
Peruskoulun opetussuunnitelman syntyprosessi ja peruskouluopetuksen johtamisjärjestelmän muotoutuminen. - Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, 1985.

http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/kouluhistoria...

http://cdtrrracks.com/YLE%20Radioarkisto/Suomen%20historian%20%E4%E4ni%E...

http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2009/0511/koulun_penkille.html

Kommentit (0)

Vastauksesi