Olin 1960-luvun alkutaitteessa oppikoulun alaluokkalainen, iältäni vähän...

Olin 1960-luvun alkutaitteessa oppikoulun alaluokkalainen, iältäni vähän...

Olin 1960-luvun alkutaitteessa oppikoulun alaluokkalainen, iältäni vähän toisella kymmenellä. Muistan nuo vuodet traumaattisina, pelon täyttäminä vuosina maailmantapahtumien vuoksi: 1961 Berliinin kriisi, Suomen noottikriisi ja Neuvostoliiiton ydinkokeet ilmakehässä Novaja Zemljalla, 1962 Kuuban kriisin aikana maailman ydinsodan partaalla, 1963 Kennedyn murha jne.Onko olemasa mitään luotettavaa tulkintaa siitä, miksi juuri 1960-luvun alussa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton suhteet kärjistyivät niin pahasti, vaikka Kennedyä pidettiin Eisenhoweriin verrattuna jonkinlaisena "kyyhkynä" ja Nikita Hrustsevin kaudesta, ainakin alkuosiltaan, on puhuttu jonkinlaisena suojasäänä? Lisäksi minua kiinnostaisi tietää annettiinko syksyllä 1962 Suomessa kansalle väestönsuojeluohjeita ydinlaskeuman varalta; oman muistini mukaan annettiin.

Vastaus

Kylmän sodan kahden vastakkaisen blokin muodostuminen alkoi toisen maailmansodan päätyttyä, kun Yhdysvaltain presidentti Truman antoi lupauksen lännen tuesta Neuvostoliiton ja kommunismin uhkaamille maille. Kylmän sodan nimeä kantavan puolen vuosisadan ajanjakson aikana koetiin monia kriisejä mutta myös pitkähköjä liennytysjaksoja. Maailma eli ydinasekautta, joten kriisitilanteissa väijyi aina taustalla ydinsodan uhka. (Visuri, Pekka: Suomi kylmässä sodassa (Otava 2006)

Pekka Visuri kirjoittaa teoksessa "Suomi kylmässä sodassa (Otava 2006) s. 154-155, että demokraattien vaalikampanjan keskeisin teema vuonna 1960 oli ollut republikaanien moittiminen liian pehmeästä suhtautumisesta Neuvostoliittoon. Demokraatit syyttivät myös Eisenhowerin hallintoa Yhdysvaltain jättämisessä häviölle ydinasevarustelukilvassa. Nämä syytökset osoittautuivat myöhemmin perättömiksi, mutta vaikuttivat vaalien lopputulokseen. Niinpä uudelta presidentiltä John F. Kennedyltä odotettiin tiukkoja toimia mm. Kuuban vallankumouksen kukistamiseksi. Kennedyn ja Hrustsevin välille oli siis 1960-luvun alussa "kehittymässä kaksinkamppailu, jossa kummallakaan ei ollut varaa antaa periksi".

Ydinsodan uhka oli 1960-luvun alussa todellinen kaksi kertaa. Syksyllä 1961 länsimaat eivät hyväksyneet Berliinin jakoa, jonka seurauksena Neuvostoliitto aloitti elokuun lopussa ydinkoesarjan, johon kuului 50 räjäytystä. Suomessa pystyttiin seuraamaan atomipilvien tuloa itärajan yli ja ainakin tällöin koteihin jaettiin ohjeita säteilyltä suojautumiseksi.

Toisen kerran maailma pelastui ydinsodalta seuraavana syksynä. Kuuban ohjuskriisinä tunnettu tapaus vei suurvallat ydinsodan partaalle, mutta lopulta kriisinhallinnassa kuitenkin onnistuttiin. Tapauksen jälkeen suurvallat paransivat yhteydenpitoaan ja tunnustivat, ettei keskinäistä ydinsotaa ole varaa aloittaa eikä siihen pidä ajautua myöskään vahingossa.

Jukka Rislakin uusi teos Paha sektori : atomipommi, kylmä sota ja Suomi (WSOY 2010) käsittelee Suomen ja Yhdysvaltain suhteita ja salaisia operaatioita kylmän sodan aikana. Siitä voisi löytyä myös tietoa mielialoista Suomessa 1960-luvun alussa. Valitettavasti teos on tällä hetkellä lainassa kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Varauksen ko. kirjaan pääsee tekemään täältä: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=paha+sektori&searchscope=9

Kylmästä sodasta ja Suomesta ovat kirjoittaneet myös Jukka Tarkka ja Juhani Suomi.

Lähteet:
Visuri Pekka: Suomi kylmässä sodassa (Otava 2006)
Malmberg, Ilkka: Atomisota alkaa maanataina. Helsingin Sanomat 26.10.2008
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Yhdysvallat+kosi+Suomea+l%C3%A4nteen/H...

Kommentit (0)

Vastauksesi