Oliko talvi- ja jatkosodassa lomalaisilla aseet mukana?

Oliko talvi- ja jatkosodassa lomalaisilla aseet mukana?

6 vastausta

Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Jari Leskinen kertoi, että miehistötasolla aseet jätettiin lomien ajaksi palveluspaikkaan. Upseereilla saattoi olla pistooli mukana.

Huomattavaa kuitenkin on, ettei sodan ollessa käynnissä oikeastaan käyty lomalla. Välillä päästiin selustaan lepäämään, muttei juuri muuta.

Kommentit (0)
04.12.201821:33
12028
7

Kuten Jouko Markkula jo antoi ymmärtää, on täysin paikkansapitämätöntä, "ettei sodan ollessa käynnissä oikeastaan käyty lomalla". Ilmeisesti kirjaston vastauksessa on sekoitettu itse sota kokonaisuutena ja toisaalta kiivaimmat taisteluvaiheet kuten kesän 1941 hyökkäysvaihe ja kesän 1944 suurtaistelut. Esim. sotahistorioitsija, eversti Matti Lappalainen mainitsee yhtenä sota-ajan tärkeänä mielialatekijänä "varsin säännölliset kotilomat ja maatalouslomat" (Kansakunta sodassa. 2.Vyö kireällä s. 39 [1990].)

Varsinainen kysymyshän sai jo vastauksensa prof. Jari Leskisen toimesta. Lisäksi voidaan kysyä, mitä kotilomille päässyt miehistä edes olisi tehnyt jalkaväen"pitkillä aseilla". Rautatiekuljetusten aikana ne olisivat vaatineet ylimääräistä tilaa muutenkin tupaten täysissä lomalaisjunissa. Miehistön ollessa aseistettuna lomillakin olisi aseellisten välikohtausten mahdollisuuksia ruokittu aivan tarpeettomasti. Kotiseuduilla oli kyllä riittävästi aseellisia suojeluskunta- ja reservijoukkoja kaikkien kuviteltavissa olevien "yllätysten" varalta. Sitä paitsi rintamiehet lienevät olleet vain tyytyväisiä saadessaan jättää tuon sodan todellisuuden kauheudesta muistuttavan esineen edes lomillaan pois silmistään ja siten mielestään, perusyksikkönsä hoteisiin. Kirjallisuudessakin on runsaasti kuvauksia lomalaiskuljetuksista. Veijo Meren Manillaköyden tv-dramatisoinnissakaan vuosikymmeniä sitten aseita näkyi vain sotapoliisien kupeilla siitä missä Joose Keppilät vain ilakoivat junassa keskenään -  tai sitten tuskittelivat yksinään "itse aiheutetun ahdistuksensa" kanssa. - Vain yksi muistin verkkokalvolle jäänyt kuva riitelee edellä sanotun kanssa: Joskus 2010-luvun alussa tulin lukeneeksi Valittujen Palojen kustantaman (hieman tarkoitushakuiselta vaikuttaneen) kirjan Myrskyn jälkeen. Vaaran vuosista kohti uutta Suomea (2012). Kirjan kannessa on valokuva sotilaspukuisesta rintamamiehestä, joka kulkee pitkin Helsingin Suurkirkon portaita vaimonsa ja pienen tyttärensä kanssa. Sotilaspukuisen miehen selässä riippuu kivääri. Lienevätkö siis  miehet kotiuttamisvaiheessa kuljettaneet myös aseensa omaan sotilaspiiriin luovutettaviksi?

Tämänkertaiseksi lopuksi vielä muutama kysymykseen liittymätön lievekommentti. 1. Itselleni on monista yhteyksistä syntynyt kuva, kesäkuun 1944 suurhyökkäys todella tuli suomalaisille paljolti juuri yllätyksenä. Esim. Jatkosodan pikkujättiläinen s. 795, alaluku "Suurhyökkäyksen tuloon ei uskottu": "Suurhyökkäyksen alkaminen ja sen voima olivat yllätys myös ylipäällikölle [Mannerheimille]". 2. Kevään lomalaisten määrät, ainakin mitä maatalouslomalaisiin tulee, olivat paria aikaisempaa vuotta alhaisemmat: "Vuonna 1942 päästettiin maatalouslomalle yhteensä rintama- ja kotijoukoista noin 16 000 miestä. Vuonna 1943 määrä oli 12 000 ja vielä keväällä 1944 kyseinen loma annettiin 9500:lle asevelvolliselle ajaksi 24.4. - 7.6.1944" (Kansakunta sodassa. 2. Vyö kireällä [1990] s. 346). 3. Vastaavasti keväästä 1944 yhdeksän kuukautta eteenpäin laskien ei voi havaita juuri minkäänlaista (ainakaan tilastollisesti merkitsevää) syntyvyyden nousua. Tammikuussa 1945 syntyi Suomeen 6979 lasta ja helmikuussa 6473, kun vastaava luku esim. vuotta varhemmin, tammikuussa 1944, oli ollut 7017. Tästä ks.  Tilastokeskus:

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/statfin_...

Todellisuudessa syntyvyysluvut Suomessa lähtivät "räjähdysmäiseen" nousuun vasta elo- (11 959 elävänä syntynyttä lasta) ja syyskuussa (vast. 12 681 lasta) 1945. Silloin oli kulunut ne yhdeksän kuukautta armeijan aivan vuoden 1944 lopulla tapahtuneesta kotiuttamisesta. Olen joskus kuunnellut historioitsija Jenni Kirveen esitelmän, jossa hän totesi ns. tavallisen kansan ilon ja helpotuksen sodan loppumisesta olleen niin suuri, että naisten fertiliteettikin joulukuussa 1944 ponnahti Suomessa korkeammalle kuin milloinkaan aikaisemmin tai myöhemmin.

 

 

Kommentit (0)
04.12.201811:46
4010
5

Sodan aikana lomat pyörivät säännöllisesti. Tietysti kireiden sotatapahtumien aikaan asia oli toisin. 1944 kesäkuussa kun neuvostoarmeijan suurhyökkäys alkoi tykistövalmistelulla 9.6. niin Suomen yleisradiossa kuulutettiin että kaikkien lomalaisten on viipymättä palattava omiin yksikköihinsä koska rintamilla tarvittiin jokaista sinne kuuluvaa sotilasta.

Kysymykseen sen verran että kerrotaan Pohjois-Suomen suomalaisen sotilaan (ilmeisesti upseeri) palatessa kotiin vaimon olleen petipuuhissa saksalaisen sotilaan kanssa. Suomalainen ampui saksalaisen siihen paikkaan. Asia oli sillä selvä, mitään tutkintaa ei tehty. Siis tällaista kerrotaan.

Kommentit (0)
04.12.201814:54
14279
5

Vielä tuohon lomajuttuun. Suomalaisethan tiesivät, että suurhyökkäys on tulossa kesäkuussa 1944, ja sitä ennen päästettiin porukkaa lomalle. En tiedä, olisiko poikkeuksellisen runsaasti, mutta luultavasti ainakin joillakin esimiehillä oli ajatus, että monet miehistä eivät enää hyökkäyksen jälkeen kotiaan näe, ja oli hyvä päästää heidät tapaamaan omaisiaan, jaksaisivat ehkä sitten uuraammin taistella, kun on koti mielessä.

No, joka tapauksessa lomalaiset olivat niin ahkeria kotosalla, että väitetään vuoden 1945 syntyvyystilastoon ilmestyneen hyppäys ylöspäin tammi/helmikuulla. Tätä syntyneitten ryhmää kutsutaan epävirallisesti nimellä suurhyökkäyksen lapset.

Näin kerrotaan. Minulla oli yhdessä vaiheessa lähityötovereissa ja ystävissä 5 suurhyökkäyksen lasta. Poikalapsia kaikki.

Kommentit (0)
05.12.201807:32
42981
5

Semmoinen huomio vielä, että sodan aikana kansamme oli vielä suurimmaksi osaksi maaseutuväestöä ja maalla joka talossa oli (metsästys)ase "vakiovarustuksena". Ehkä joillakin vain pienoiskivääri, mutta isommatkin aseet hyvin yleisiä. Ja edelleenkin ovat maaseudulla, tosin siellä väkeä (ja siten aseita) nyt paljon vähemmän.

Kommentit (0)
05.12.201806:50
14279
3

Kiitos tarkennuksista, VVK, olen nuo syntymätilastot tiennyt, mutta en jaksanut kaivaa niitä esiin. Siksi juuri käytin sanoja "väitetään" ja "kerrotaan". Hyvä kun toit oikeat numeraaliset tiedot esiin. Ehkäpä suurhyökkäyksen lapset itse kokevat elämänsä jollain tavoin erikoiseksi ja alullesaantinsa merkitykselliseksi ja siksi korostavat asiaa. 

En ole riittävästi sotahistorioitsija ryhtyäkseni pohtimaan ja todistelemaan suurhyökkäyksen aavistelusta. Nyt historioitsijat ovat sitä mieltä, että se oli yllätys. Ilmeisesti kulissien takana mm Leningradin alueella havaittua kuhinaa ei osattu tulkita oikein - tai sotaväsymyksen ja tappiouhan alaisina edes haluttu uskoa. Normandian maihinnousun 6.6. aikaansaama puristus länsirintamalla tuli myös saksalaisille yllätyksenä - kuulemma -.vaikka sielläkin oli tiedetty odottaa sitä, joskin ajankohta ja tarkka kohde olivat epävarmoja. Onko suurhyökkäyksemme yllätyksellisyyden esilletuonti vain ilmaisu siitä, että ei haluta tunnustaa, että oli mokattu ja tiedustelutieto jätetty huomioonottamatta. Mitähän ne olisivat kuvitelleet itänaapurin tekevän, ellei hyökkäävän? Tarkka ajankohta ja laajuus on todella voinut olla ennalta-aavistamatonta, ja jälkiviisaudella elvistely minun taholtani anteeksiantamatonta.

En eksyile enää enempää aiheesta...

Kommentit (1)
Parahin Lahja K., tarkoituksenani ei ollut ryhtyä "besserwisseröimään" asialla, mutta ... Parahin Lahja K., tarkoituksenani ei ollut ryhtyä "besserwisseröimään" asialla, mutta kun äkkään itseäni kiinnostavan aiheen, kynnet alkavat syyhytä ja ryhdyn etsimään tietoa kirjoista ja toisinaan netistäkin... Olen monesti pannut merkille asiantuntemuksesi esim. sotilasasioihin liittyvissä kysymyksissä. On aivan totta, että tiedustelutietoa oli suomalaisille kertynyt kevään 1944 mittaan kertynyt runsaasti vastapuolen joukkojensiirroista yms. Useimmat luotettavat historioitsijat, esim. eversti Pekka Visuri, kuitenkin katsovat, että Suomen armeijan päämajaan tuo tieto ei eri syistä yltänyt tai sitten siihen ei siellä uskottu. Niinpä Kannaksen "paraatiovi" oli kuvaannollisesti auki, kun venäläiset aloittivat radiohiljaisuuden Normandian maihinnousun aikoihin. Silloin etulinjan joukotkin jo aavistivat mitä oli tulossa, mutta oli liian myöhäistä...
5.12.2018 07:43 V. V. Kandestoeber 12028

Vastauksesi