Olen aina miettinyt, että miksiköhän suomenruotsalaiset kirjailijat eivät itse...

Olen aina miettinyt, että miksiköhän suomenruotsalaiset kirjailijat eivät itse...

Hei!

Olen aina miettinyt, että miksiköhän suomenruotsalaiset kirjailijat eivät itse suomenna omia teoksiaan? Luulisi, että suurimmalla osalla kielitaito riittäisi, ja että alkuperäisajatus säilyy parhaiten kun kirjailija itse kääntää omaa tekstiään.

Vastaus

Monet suomenruotsalaiset kirjailijat osaavat varmasti melko hyvin suomea. Käännöstyössä kuitenkin vaaditaan kuitenkin usein vieläkin parempaa kohdekielen eli tässä tapauksessa suomen hallitsemista, jotta tekstin kaikki pienet yksityiskohdat voidaan välittää käännöksessä. Harvalla ruotsinkielisellä kirjailijalla lienee suomen kielen taito yhtä vahva kuin ruotsin, joten jotakin tekstistä voisi silloin kadota.

Kjell Westön romaanin ”Där vi en gång gått” suomentaja Katriina Savolainen kertoi ”Helsingin Sanomissa” 10.12.2006 teoksen suomennosprosessista. Suomea hyvin osaavana Westö osallistui työhön käymällä suomennoksen läpi ja ehdottamalla kirjauksia. Välillä suomentaja joutui perustelemaan valintojaan kirjailijalle ”Nykysuomen sanakirjan” avulla; kirjailijan suomen kielen osaaminen ei ollut aivan sataprosenttinen, vaikka hänen panoksensa olikin tärkeä käännösprosessissa.

Jotkut suomenruotsalaiset kirjailijat ovat suomentaneet teoksiaan kokonaan itsekin. Esimerkiksi Elmer Diktonius suomensi teoksensa ”Janne Kubik” nimellä ”Janne Kuutio” ja itse asiassa suomentaessaan myös muokkasi teosta jonkin verran. Voikin olla, että kirjailija teosta suomentaessaan tulisi luoneeksi jopa jossakin määrin eri teoksen, kun taas ammattimainen kääntäjä pyrkii välittämään kirjailijan tarkoittamat merkitykset toiselle kielelle. Kirjailijan saattaa olla vaikea keskittyä välittämään vain niitä merkityksiä, jotka hänen alkuteoksessaan on.

Tässä siis joitakin mahdollisia syitä siihen, miksi melko harvat suomenruotsalaiset kirjailijat suomentavat omia teoksiaan.

Kommentit (0)

Vastauksesi