oikeusasiamiehen jääviys ja / puoluepoliittiset / sidokset?

oikeusasiamiehen jääviys ja / puoluepoliittiset / sidokset?

Ovatko oikeusasiamies ja -kansleri poliittisia virkanimityksiä? Vaikka jäsenkirja ei saa olla este tulla valituksi, onko tieto julkista, kenellä minkäkin puolueen jäsenkirja on? ja kautta rantain mahdollista arvioida sen yhteyttä virkanimityksiin? ja asioiden käsittelyyn maailmankuvan perusteella.

Vastaus

Perustuslain mukaan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten täytyy olla eteviä laintuntijoita. Tehtävää tulisi hoitaa puolueettomasti ja eduskunnasta riippumatta. Perustuslakivaliokunta arvioi tehtävään ilmoittautuneet ennen vaalia. Oikeusasiamiehen valinnan suorittaa eduskunta täysistunnossa umpilipuin. Oikeusasiamiehen on annettava eduskunnalle selvitys elinkeinotoiminnastaan ja varallisuudestaan sekä sel­lai­sis­ta tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toi­mintaansa oikeusasiamiehenä. Oikeusasiamies ei saa toimikautensa kestäessä hoitaa muuta julkista virkaa. Hänellä ei saa myöskään olla sellaista julkista tai yksityistä tehtävää, joka voi vaa­rantaa luottamusta laillisuusvalvonnan tasapuolisuuteen tai muutoin haitata oikeusasiamiehen tai apulaisoikeusasiamiehen tehtävän asianmukaista hoitamista.

Edesmennyt, apulaisoikeusasiamiehenä toiminut Pirkko K. Koskinen on kirjoittanut kuvauksen oikeusasiamiehen virasta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Teos Oikeusasiamies julkaistiin vuoona 1997. Koskinen käsittelee lyhyesti myös valintaprosessia ja toteaa: "Tosiasia tietenkin on, että virkaan valittavasta käydään kulissien takana tiukkojakin neuvotteluja. Varsinkin suurimmat puolueet antavat ymmärtää, että virka "kuuluu" milloin sille, milloin tuolle puolueelle, ja etsivät omia ehdokkaitaan." Hän myös nostaa esiin historiasta joitakin esimerkkejä tällaisista kiistoista. Edelleen hän kirjoittaa: " Kun valitsijana on puoluepoliittisesti toimiva elin, eduskunta, on lähes mahdotonta kuvitellakaan ettei myös tällainen vaali olisi jollain tavoin puoluepoliittinen." Koskinen kuitenkin arvioi, ettei puoluetausta ole vaikuttanut oikeusasiamiehen viran hoitamiseen. Suurin osa oikeusasiamiehen työstä jää luonnostaankin puoluepoliittisten pohdintojen ulkopuolelle. Lain soveltaminen on useinkin tulkinnanvaraista, ja siihen vaikuttavat monet asiat, tulkitsijan koko henkilö ja hänen yhteiskunnalliset mielipiteensä.

Jacob Söderman toimi SDP:n kansanedustajana ennen oikeusasiamiehen virkakauttansa (1989-1985) ja uudelleen sen jälkeen. Ilmeisesti viimeisimmät oikeusasiamiehet eivät ole olleet minkään puolueen jäseniä. Nykyiset poliitikot antavat ainakin puheenvuoroissaan ymmärtää, että puoluepoliittisten nimitysten aika alkaa olla ohi. Oikeuskanslerin valitsee tasavallan presidentti. Myös presidentin virkanimityksiä on arvosteltu aika ajoin.

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi