Nuuttipukki ja Krampus

Nuuttipukki ja Krampus

Mistä on saanut alkunsa tarinat Nuuttipukkinakin tunnetusta krampus-olennosta? Kuinka monessa eri maassa tunnetaan vastaava sarvekas hirviö? Onko kyseessä jokin Eurooppaa terrorisoinut olio? Miksi Nuuttipukilla ja Krampuksella on sarvet? Miksi olennon tehtävä oli kurittaa lapsia?

Vastaus

Erilaiset joulun ja vuodenvaihteen aikaan kiertävät naamioidut hahmot ovat olleet ja ovat edelleen tavallinen perinne monessa Euroopan maassa.

Krampus - nimitystä käytetään lähinnä Itävallassa - on tavallisesti nähty pyhän Nikolauksen seurueessa eli siis tämän muistopäivän (joulukuun 6 päivä) aikoihin. Vastaavanlaisella hahmolla on lukuisia muitakin nimiä, Manfred Becker-Huberti (s. 286-287) luettelee niitä yksistään saksalaiselta kielialueelta useita kymmeniä. Tavallisimpia lienevät Knecht Ruprecht, Hans Trapp, Hans Muff tai jopa suoraan Paholainen (Düvel, Belzebub, Pelzebock tai Pelzebub). Hollantilaisilla (alkuaan) pelottava seuralainen oli Zwarte Piet tai Pietermann, ranskalaisella kielialueella mm. Père Fouettard, länsislaavien parissa yleensä vain Paholainen.
Roomalaiskatolisissa perheissä Nikolaus-piispa on kierroksellaan tutkinut lapsien käytöstä ja kuulustellut heidän katekismuksen tuntemistaan. Kuulustelusta selvinneille Nikolaus on antanut pieniä lahjoja, seuralaisensa Krampus on taas antanut huonommin menestyneille vitsaa tai jopa vienyt heidät säkissään tai repussaan pois.

Varhaisempina aikoina vallinneiden kasvatusihanteiden mukaan on katsottu, että työpari Nikolaus-Krampus palvelee erinomaisella tavalla lasten kasvatusta. Nykyään toki pelolla kasvattamisen oikeutus ja tarkoituksenmukaisuus on kyseenalaistettu.

Piispaksi puettu lapsia kuulusteleva pyhä Nikolaus on tietysti kristillinen hahmo, mutta paljon keskusteltu kysymys on, missä määrin Nikolaus-tapoihin on liittynyt esikristilliseltä ajalta periytyviä uskomuksia ja perinteitä. Vuoden pimein aika - joulukuu - on vanhastaan nähty erityisenä pahojen voimien ja henkien temmellysaikana. Esikuvia on useimmiten etsitty muinaisten germaanien mytologiasta. Toisaalta on selitetty, että Krampus-hahmo, jonka varusteisiin on usein kuulunut myös kilisevät kahleet, kuvaisi sitä, että kristinusko on alistanut pahan vallan.

1500-luvun uskonpuhdistajat suhtautuivat kielteisesti pyhimyskulttiin ja halusivat opettaa lapsille, että lahjoja ei tuo mikään pyhimys vaan itse Kristus-lapsi. Siksi he pyrkivät siirtämään lahjojen tuonnin varsinaiseen jouluun.

Krampus-perinteen yhteys meikäläiseen nuuttipukkiperinteeseen on varmaankin melko yleisluontoinen, vaikka hahmojen naamiointi saattaakin sattumoisin käydä yksiin. Nuuttipukit kulkevat eri aikaan kuin Nikolaus-seurueineen, he eivät jakele lahjoja vaan enemmänkin kerjäävät niitä. Mitään kasvatuksellisia tavotteita nuuttipukkien vierailulla ei liene.

Becker-Huberti, Manfred
Lexikon der Bräuche und Feste. - Herder, 2000

Bregenhøj, Carsten & Vento, Urpo
Nuutti : suomalainen karnevaali. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1975

 

Kommentit (0)

Vastauksesi