Muutamia kysymyksiä lentokoneista.

Muutamia kysymyksiä lentokoneista.

Muutamia kysymyksiä lentokoneista. Kaikissa kysymyksissa tarkoitan mannertenvälisellä lennolla olevaa, Suomessa käytössä olevaa matkustajakonetta.

1. Paljonko kello on lentokoneessa? Jos ylitetään useita aikavyöhykkeitä? Oma arvaukseni on, että laskeutumiseen saakka käytetään lähtöpaikan aikaa. Jos näin on, tarkalleen millä hetkellä siirrytään laskeutumispaikan aikaan? Tarkoitan nimenomaan lentokoneen miehistön noudattamaa kellonaikaa.

2. Entä jos mannertenvälisellä lennolla kone suorittaa välilaskun, vaikuttaako se kellonaikaan? Entä jos lento onkin suora lento, mutta esimerkiksi jonkin vian takia jouduttaisiin laskeutumaan kesken kaiken? Entä kun matkaa päästäisiin jatkamaan, mitä kellonaikaa käytetään?

3. Mitä asioita lentokoneessa kirjataan lokeihin? Kirjautuvatko tiedot lokeihin automaattisesti?

4. Mitä rutiininomaista radioliikennettä lentämiseen kuuluu? Missä tilanteissa ollaan yhteydessä maahan? Ollaanko missään tilanteessa yhteydessä toisiin lentokoneisiin? Kuka pääasiassa hoitaa radioliikennettä? Kapteeni? Perämies? Mitä tapoja tai protokollia lentämiseen kuuluvassa radioliikenteessä noudatetaan? Eli "mitä muotoa" yhteydenotot ovat? Pahoittelen mahdollisesti sekavaa kysymystä, en oikein osaa selittää mitä ajan takaa. Onko kielenä aina englanti? Voitteko antaa jonkin esimerkin radiolla tehtävästä yhteydenotosta?

5. Kuinka kauas lentokoneen radiolla voidaan olla yhteydessä?

6. Millaisia lentokoneiden radiot ovat? Voitteko kertoa niiden ominaisuuksista jotain, jonka radiotekniikkaa tuntematonkin ymmärtäisi?

7. Miten hoituisi esimerkiksi laskeutuminen, jos radioyhteyttä ei esim. vian tai auringonpilkkujen vuoksi saataisi ollenkaan?

Vastaus

Ensimmäiseksi pahoittelut vastausten viipymisestä! Kannattaa lähettää kysymykset yksitelleen. Silloin niihin saa vastaukset paljon nopeammin kuin isoihin kysymysrykelmiin.

Tietojen selvittäminen vei tosiaan aikaa, mutta lopulta tavoitimme Finnairin viestinnän kautta heidän koulutuspäällikkönsä, lentäjä Tapani Topparin, joka ystävällisesti vastasi kysymyksiin:

1. Kaikissa lentokoneissa ja lennonjohdoissa käytetään koko ajan ns. maailmanaikaa (UTC). Tästä käytetään myös vanhempaa, Greenwichin aika (GMT), nimitystä. Suomen aikaan verrattuna tämä on kesällä 3h jäljessä ja talviaikana 2h jäljessä.

2. Aika pysyy koko ajan samana UTC aikana. Katso edellinen vastaus.

3. Lentokoneessa käytetään erilaisia lokeja. Koneen teknisesta kunnosta, huolloista, polttoaineen ja öljyn lisäyksistä pidetään omaa lokia. Koneen lentoajat ja laskeutumisten määrä sekä miehistön nimet kirjataan lokiin.

Lentäjät kirjaavat omaan lokiin polttoainelaskelmat, suunnitellun reitin, kaikkien reittipisteiden kohdalla ylitysajat, lentokorkeudet, ja polttoainemäärän.

Uusimpien konetyyppien datalink yhteydet lähettävät jatkuvasti maaorganisaatiolle tietoa koneen sijainnista sekä lentoajoista määränpäähän. Kaikki tekniset pikkuviat lähetetään automaattisesti huoltoon. Lisäksi koneen laitteiden esim. moottoreiden kuntoa valvotaan reaaliajassa.

4. Reittiliikenteessä olevat lentokoneet ovat jatkuvasti radioyhteydessä lennonjohtoon. Radioyhteys otetaan lennonjohtoon jo ennen lennon alkua reittiselvitystä sekä käynnistyslupaa varten. Kaikki liikenne lentokentällä, sen läheisyydessä ja lentoreiteillä on lennonjohdon ohjauksessa. He määräävät koneiden suunnat ja lentokorkeudet siten että riittävät turvaetäisyydet säilyvät. Lentokoneissa on lisäksi varoitusjärjestelmä joka ilmoittaa liian lähellä olevista koneista.

Yhteydenotot ja keskustelut ovat kansainvälisessä liikenteessä ja kansainvälisillä lentokentillä aina englanniksi. Radiopuhelinliikenne on tiukasti säädeltyä määrämuotoista englantia ja siinä pyritään turvallisuteen, selkeyteen ja ymmärrettävyyteen huonossakin kuuluvuudessa.

Esim. Finnair zero five eight, turn right heading zero one zero, cleared ILS approach runway zero four left, report established on localizer.

Ohjaajat kuittaavat sanoman toistamalla sen ja lisäämällä oman lennonnumeronsa loppuun. Sen jälkeen lennonjohtaja vielä tarkistaa että kuittaus oli oikein.

5. Kaikissa lentokoneissa on ns. VHF radiopuhelimet joiden maksimi toimintaetäisyys on riippuvainen korkeudesta. Suihkukoneiden reittikorkeudessa tyypillinen etäisyys luotettavalle yhteydelle on noin 450km.
Kaukolentoja lentäviin lentokoneisiin on asennettu lisäksi ns. HF taajuuksilla toimivat radiopuhelimet. Niillä päästään hyvissä olosuhteissa ottamaan yhteys maapallon toiselle puolelle asti.

6. Lentokoneiden radiopuhelimissa yhteys on yksisuuntainen, eli puhutaan ja kuunnellaan vuorotellen. Kaikki samalla kanavalla olevat kuulevat toistensa puheen. Kuuntelu on päällä jatkuvasti, puhuminen mikrofoniin aloitetaan painamalla lähetyspainiketta.

Lentokoneen ohjaamossa on kolme täysin erillistä radiopuhelinta, yksikin riittää täyteen yhteydenpitoon lennonjohtoon. Kauittimia, kuulokkeita ja mikrofoneja on vähintään kolme kappaletta.

7. Lentokoneiden radiolaitteet on varmistettu niin hyvin että täydellisen radiohäiriön mahdollisuus on erittäin vähäinen. Kaikkia laitteita on vähintään kolme kappaletta.

Auringonpilkkujen vaikutus yleisimpään VHF radiojärjestelmään on lähes olematon. Pitkien etäisyyksien HF radiojärjestelmä saattaa joskus häiriintyä auringonpilkuista. Tätä järjestelmää käytetään ainoastaan suurien valtamerien tai aavikoiden ylityksessä. Mikäli yhteydenotossa on häiriöitä, siirrytään käyttämään toista häiriötöntä kanavaa.

Lentoliikenteessä on valmiiksi sovitut kansainväliset standardimenetelmät radiohäiriötä varten. Tässä tapauksessa lentokone lentää lennon loppuun suunnitelmansa mukaan ja lennonjohto viivyttää muuta liikennettä kunnes häiriöstä kärsivä kone on laskeutunut turvallisesti.

Kommentit (0)

Vastauksesi