Muutama kysymys.

Muutama kysymys.

1. Mistä kaupunginosien nimet tulee? Esim. Pukinmäki. Onko sielä mäellä ollut pukkeja?
2. Kuinka paljon teoksia jätetään palauttamatta vuodessa? Ja kuinka yleistä on että useita vuosikymmeniä lainassa ollut teos palautuu kirjastoon?
3. Joskus muutama vuosi sitten Jakomäen nimeksi harkittiin Jaakonmäki. Oliko tämä vain joku aprilli pila vai oliko joku tosissaan tämän asian kanssa?
4. Onko euroopanmaista löytynyt dinosauruksen fossiileita? Tuntuu että aina ne on Aasista tai Amerikasta päin.

Vastaus

Alkuun muistutus, että tällaiset monen kysymyksen ryppäät olisi toivottavaa lähettää useampana erillisenä kysymyksenä.

Pukinmäen kaupunginosan nimi tulee ruotsin kielen sanasta Boxbacka. Se oli aikanaan seudun suuri rälssitila jonka asukkaat tunnettiin nimellä Bock. Bock eli pukki saattoi olla henkilön liikanimi tai mahdollisesti palvonnan kohteena ollut pukki.

Palauttamatta jääneiden kirjojen määrä Helsingin kaupunginkirjastossa vuositasolla on kokoelmiin suhteutettuna hyvin pieni. Esimerkiksi kaikista vuonna 2014 lainatuista niteistä on hankinta- ja luettelointitoimiston mukaan edelleen palauttamatta noin 2 600 kpl. Kymmeniä vuosia myöhässä olleita kirjoja palautetaan Helsingissä korkeintaan ehkä pari kolme kertaa vuodessa. Toisinaan tällaiset harvinaiset tapaukset päätyvät lehtiuutisiin asti. Niin pitkäksi aikaa asiakkaalle unohtuneista kirjoista ei löydy enää tietoja rekistereistämme.

Suurmetsän ja Jakomäen asukasaktiivit ovat todella joskus ehdottaneet Jakomäen nimen muuttamista Jaakonmäeksi. Jakomäki-nimeen on katsottu liittyvän kielteisiä mielleyhtymiä. Historiallista pohjaakin nimenmuutokselle olisi, Jaakonmäki-nimi löytyy vanhoista ruotsalaisista kartoista muodossa Jacobsbacka.

Runsaimmat dinosaurusten fossisiililöydöt tehdään Pohjois-Amerikasta, Kiinasta ja Argentiinasta. Autiomaiden ja sedimenttikivilajien muodostamien seutujen kuivat ja staattiset olosuhteet ovat sopivia fossillien säilymiselle. Euroopassakin on tehty useita dinosaurusten jäänteiden löytöjä, kts. lähdelinkki. Suomen vanha jämäkkä kallioperä ei ole ollut otollista suurten fossiilien säilymiseksi. Jääkauden jäämassat ovat myös aikanaan ruhjoneet tieltään kaikkea irtonaista. Ahvenanmaalta on löytynyt muinaisten pienten meriläinten jäännöksiä ja Lapista stromatoliittiesiintymiä yli kahden miljardin vuoden takaa.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi