Muistan lukeneeni, että kun Suomi liitoitui 2.

Muistan lukeneeni, että kun Suomi liitoitui 2.

Muistan lukeneeni, että kun Suomi liitoitui 2. maailmansodan aikana Saksan kanssa, niin Saksa olisi luvannut heidän voittaessaan antavansa vastalahjaksi afrikasta siirtomaita. Saisitteko selvää mistä maista oli silloin kyse?

2 vastausta

Pahoittelut vastauksen viivästymisestä!

Otimme yhteyttä Helsingin yliopiston historian laitokselle ja saimme tutkija Aleksanteri Suviojalta seuraavan vastauksen, joka referoituna tässä:

”Koska Suomi ei koskaan virallisesti 'liittoutunut' Saksan kanssa, ei voida lukea liittoutumissopimuksesta tai vastaavista asiakirjoista lupauksista rauhan varalle. Saksalaisten tahojen kanssa käydyt keskustelut olivat alussa hyvin salaisia ja myöhemminkin varsin henkilökohtaisella tasolla hoidettuja. Vaikka tällaisia keskusteluja olisikin käyty, niistä ei olisi jäänyt virallisia mainintoja. Liittoutuminen ei myöskään ollut virallista, joten ei voida sanoa 'Saksan luvanneen'. Eräät saksalaiset ovat voineet puhua aiheesta (tosin tiukasti ottaen ohi suunsa), sillä valtuutusta moiseen heillä ei ole voinut olla. Edelleen Saksan valtiokoneisto mainittuna aikana oli enemmän tai vähemmän kaaos, jossa moni instanssi on voinut puhua tosistaan tietämättä toisien suunnitelmiin nähden vastakkaisia asioita. Ongelmana on tosin se, että suhteet Suomeen hoidettiin pitkälti sotilastietä, ja nimenomaan sotilasvoimille, etenkin maavoimien linjalle, siirtomaapohdinnat olivat vieraita. On myös todennäköistä, ettei Saksalla toisessa maailmansodassa ollut kovinkaan selkeää kuvaa rauhanratkaisusta yleensä ja kaikkein vähiten siirtomaakysymyksestä.”

Lisäksi Aleksanteri Suvioja toteaa, että jos tällainen sopimus olisi tehty, siitä olisi varmastikin jäänyt merkintä jonkin suomalaisen vastaanottajan muistiinpanoihin tai muistelmiin, ja on melko epätodennäköistä, että se olisi jäänyt sieltä poimimatta. Toisaalta on tietysti mahdollista, että äskettäin on löydetty aiemmin tavoittamattomissa olleita muistiinpanoja, joiden pohjalta kyseinen tieto on julkaistu.

Professori Risto Marjomaa Helsingin yliopiston Afrikan ja Aasian kielten ja kulttuurien laitokselta arvioi asiasta seuraavaa:

”Saksalaisilla oli tapana heitellä kaikenlaista kuulostaakseen tärkeämmiltä kuin olivatkaan. Tähän kyseiseen lausuntoon on kyllä tarvittu poikkeuksellisen monta konjakkia hauskan illan päätteeksi. Arvelisin, että ehdotus, jos sellainen on esitetty, koski Namibiaa, joka oli vanha Saksan siirtomaa ja palautettavien listalla. Sen pohjoisosien Ambomaalla oli jo tuolloin pitkät suomalaisen lähetystyön perinteet, joten joku on voinut innostua tästä kuultuaan vähän liikaa. En kuitenkaan tiedä kuka tai missä yhteydessä.

Tuskinpa tätä on joka tapauksessa ottanut vakavasti sen enempää ehdotuksen tekijä kuin sen vastaanottajakaan. En usko, että Hitler itsekään tosissaan uskoi saavansa siirtomaita takaisin, tai että ne häntä ylipäätään juuri kiinnostivat. Olisi varmaan tyytynyt ’korvaukseen’ Itä-Euroopassa. Saksalle ei Namibiasta olisi ollut mitään hyötyä eikä siellä ollut kuin pari tuhatta arjalaista puolustettavaksi.”

Lisäys 5.9.06:

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä (9/2006) julkaistiin toimittaja Ilkka Malmbergin juttu Kongon lautturit, jonka lopussa todetaan, että vuonna 1942 Saksan ulkoministeriöstä olisi kerrottu suomalaisille, että Berliinissä pidetyssä kokouksessa olisi pohdittu Afrikan siirtomaiden jakamista sodan jälkeen Saksan liittolaisille. Suomelle olisi ollut varattuna Belgian Kongo.

Professori Risto Marjomaan kommentit juttuun:

Mikäli asia pitää paikkansa (toimittaja ei mainitse lähteitään), tarjous on vielä poskettomampi kuin kuvittelin. Saksa oli haaveillut Belgian Kongosta jo ennen ensimmäistä maailmansotaa ja se oli yksi harvoista Afrikan siirtomaista, joka oli todella tuottava emämaalleen. Saksalaiset eivät olisi ikinä antaneet sitä Suomelle, sillä sen strateginen ja taloudellinen merkitys oli aivan liian suuri. Kyse on joka tapauksessa ollut kyse niin tolkuttomasta vedätyksestä, että tuskinpa Suomessa kukaan kuvitteli tarjouksen tehdyn tosissaan. Saksan ulkoministeriö ei noihin aikoihin ollut maailmalla tunnettu lahjakkuuksistaan.

Tämä tarjous kuuluu historian roskakoriin, vaikka on se voitu jossain yhteydessä puolihuolimattomasti tehdäkin. Ei siis kuitenkaan missään tapauksessa vakavissaan ja on sitä konjakkiakin voinut kulua melkoisesti.

Kommentit (0)
31.08.201910:58
16657
3

Kun Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) johtaja Adolf Hitler tuli Saksan valtakunnankansleriksi 30. tammikuuta 1933, Saksalla ei ollut enää Euroopan ulkopuolella sijaitsevia siirtomaita, koska Saksa oli menettänyt siirtomaansa vuosina 1914 - 18 käydin ensimmäisen maailmansodan seurauksena. Saksan alusmaita olivat olleet Afrikassa sijaitsevat Togo, Kamerun, Saksan Lounais-Afrikka ja Saksan Itä-Afrikassa. Lisäksi Oseaniassa oli Saksan Uusi-Guinea saarineen ja Saksan Samoa. Saksalla oli myös vuokra-alue Kiinassa. Näistä alueista esimerkiksi suurin osa Saksan Itä-Afrikasta eli Tanganjika oli Ison-Britannian hallinnassa, mutta Saksan Itä-Afrikkaan aikaisemmin kuulunut Ruanda-Urundi oli itse asiassa Belgian hallinnassa.

Hitlerin johtaman Saksan tavoitteena oli 1930-luvulla saada takaisin ensimmäisen maailmansodan seurauksena menetetyt siirtomaat. Saksan valtiopäivien puhemies ja Preussin osavaltion ministeripresidentti Hermann Göring puhui tämän asian puolesta vuonna 1934. Saksassa toimi siirtomaaliitto, jonka johtajana oli Franz von Epp. Hitlerin mielestä Afrikan siirtomaat eivät kuitenkaan olleet sama asia kuin "elintila." Hitler oli kiinnostuneempi Manner-Euroopasta kuin Afrikan mantereesta.

Saksan ja Puolan välille 1. syyskuuta 1939 syttynyt sota aiheutti toisen maailmansodan, sillä Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle pian tämän jälkeen. Sen jälkeen kun Puola oli kukistunut, Hitler piti puheen Saksan valtiopäiville Berliinissä 6. lokakuuta 1939. Hän ilmoitti tässä puheessa, että hän ei vaatimuksiinsa kuului enää vain entisten siirtomaiden palauttaminen Saksalle. Tämä tarjous ei lopettanut sotaa Euroopassa. Saksan asevoimat eli Wehrmacht hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan huhtikuussa 1940 ja Länsi-Eurooppaan toukokuussa 1940. Saksalaiset miehittivät Luxemburgin, Belgian, Alankomaat ja Ranskan pohjoisosan, ja brittiläinen siirtoarmeija vetäytyi Ranskasta. Japanista tuli Saksan ja Italian liittolainen vuonna 1940 solmitun kolmivaltasopimuksen myötä. Näin ollen Saksa ei enää vaatinut Oseanian entisiä alusmaitaan.

Saksan ja Neuvostoliiton välille syttyi sota seuraavana vuonna, 22. kesäkuuta 1941. Suomi oli yksi niistä maista, jotka liittyivät tähän sotaan Saksan rinnalla. Suomalaiset keskustelivat saksalaisten virkamiesten kanssa tulevaisuudesta tämän jälkeen. Kun suomalainen maantieteilijä Väinö Auer keskusteli saksalaisen virkamiehen Rudolf Asmisin kanssa keväällä 1942, tämä saksalainen mainitsi mahdollisuuden, että Belgian Kongosta voisi tulla Suomen siirtomaa. Tämän keskustelun kanssa on ristiriidassa se, kuinka Saksan ulkoministeriössä oli suunniteltu sellaista, että Saksan tulisi ottaa haltuun Belgian Kongo. Tämän laajan alueen haltuunottoa perusteltiin sillä, että se sijaitsee Kamerunin ja Saksan Itä-Afrikan välissä, joten Keski-Afrikassa olisi ollut yhtenäinen Saksan hallussa oleva alue. Myös Ranskalle kuulunut Madagaskarin saari kiinnosti saksalaisia. Kyseiselle saarelle oli suunnitelman mukaan määrä asuttaa juutalaiset. Nämä alueet kuitenkin päätyivät pian liittoutuneiden haltuun. Italialaisten joukkojen avuksi saapuneiden saksalaisten joukkojen toiminta rajoittui Pohjois-Afrikkaan, minkä lisäksi Itä-Afrikassa olleet italialaiset joukkojen pääosa joutui antautumaan vuonna 1941.

Väinö Auerin ja Rudolf Asmisin välinen keskustelu Afrikan siirtomaista ei ilmennyt ainakaan siinä keskustelussa, jonka Suomen tasavallan presidentti Risto Ryti kävi 19. elokuuta Saksan Helsingin-lähettilään Wipert von Blücherin kanssa. Tässä keskustelussa pohdittiin mahdollisuutta, että Neuvostoliitolle kuulunut Itä-Karjala ja Kuolan niemimaa liitettäisiin Suomeen. Suomen kenttäarmeija oli valloittanut suuren osan Itä-Karjalasta vuonna 1941. Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler oli päättänyt syksyllä 1941, että Kuolan niemimaa voidaan liittää Suomeen, mutta Saksan on saatava oikeuksia kyseisen alueen luonnonvaroihin.

 

"Hitler & Suomi." Apu. Numero 20. 16. 5. 2019, sivu 40.

Iso tietosanakirja. Ensimmäinen osa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsingissä 1931, sivu 1272.

"Käymme omaa erillistä sotaamme." Risto Rytin päiväkirjat 1940 - 1944. Toimittaneet Ohto Manninen & Kauko Rumpunen. Edita, Helsinki 2006, sivut 206 - 207.

Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat. Kirjayhtymä, Helsinki 1980, sivut 270 - 272 ja sivu 298.

Norman Rich, Hitler´s War Aims. W. W. Norton & Company, Inc, New York, 1974, sivut 404 - 406.

Stephen H. Roberts. The House That Hitler Built. Harper & Brothers Publishers, New York and London 1938, sivut 346 - 346.

Tietosanakirja. Kahdeksas osa. Tietosanakirja-Osakeyhtiö, Helsinki 1916, sivu 586.

Tärkeimmät maailman tapahtumat elokuusta 1939 joulukuuhun 1941. O. Y. Suomen Kirja, Helsinki 1942, sivut 5 - 6 ja sivut 14 - 16.

Kommentit (0)

Vastauksesi