Montako ahvenanmaalaista taisteli ja kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodissa?

Montako ahvenanmaalaista taisteli ja kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodissa?

Montako ahvenanmaalaista taisteli ja kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodissa? Oliko heillä asevelvollisuutta ennen itsenäisyyttä ja onko Ahvenamaalla sankarihautoja?

Vastaus

Ahvenanmaalaisia koskivat ennen itsenäisyyttä samanlaiset asevelvollisuusmääräykset kuin muitakin suomalaisia. Ainakaan itsehallintolakia valmistellut komitea (Komiteanmietintö 1919, nro 24, s. 22-24) ei perusteluissaan mainitse mitään aikaisempaa erivapautta. Käytännössä Suomen vuoden 1878 asevelvollisuuslain perusteella armeijaan oli joutunut vain murto-osa palveluskelpoisiksi todetuista. Venäjän vallan viimeisinä vuosina suomalaisia ei lainkaan kutsuttu palvelukseen, ei edes ensimmäisen maailmansodan aikana. Suomen vuoden 1918 sisällissodan aikana molemmat puolet yrittivät toteuttaa asevelvollisuuden.

Ahvenanmaan itsehallintolaki 6.5.1920 määräsi (27 §)

"Ahvenanmaan maakunnan asukkaat ovat velvolliset avustamaan isänmaan puolustusta palvelemalla asevelvollisuuden suorittamisen sijasta vastaavasti luotsi- ja majakkalaitoksessa, niinkuin siitä lailla erikseen säädetään.
Mitä tässä edellä on säädetty, ei kuitenkaan koske niitä, jotka kaksitoista vuotta täytettyänsä ovat Ahvenanmaan maakuntaan muuttaneet muulta Suomen paikkakunnalta, jossa he olisivat olleet asevelvollisia.
Ahvenanmaan maakunnan asukas, jota ensimmäisessä momentissa tarkoitetaan, saakoon kuitenkin, jos sitä haluaa, suorittaa asevelvollisuuden tasavallan sotalaitoksessa."

Lakia, jolla ahvenanmaalaisten korvaava palvelu luotsi- ja majakkalaitoksessa olisi täsmälli-semmin säädelty, ei tiettävästi saatu säädetyksi.

Talvisodan sytyttyä 30.11.1939 Ahvenanmaalla toki haluttiin osallistua Suomen puolustusponnistuksiin. Käytännössä tämä tapahtui keräysten muodossa ja paikallisia kodinturvajoukkoja muodostamalla. Ehtona näille oli, että ruotsi oli ainut koulutus- ja komentokieli, että joukot oli heti rauhan tultua purettava ja että niitä voitiin käyttää vain kotisaariryhmän puolustamiseen. Kaikkiaan kodinturvajoukkoihin kuului 985 henkeä, ja he asuivat kasarmioloissa ja saivat sotilaskoulutusta. Suomalaiset viranomaiset määräsivät liikekannallepanossa palvelukseen ne ahvenanmaalaiset, jotka olivat suorittaneet asevelvollisuuden ennen vuotta 1922, mikä saariryhmällä arvioitiin itsehallintolain loukkaukseksi. Näistä miehistä monet myös joutuivat itärajan taisteluihin. Maarianhaminaa ja aluevesiä käyttäviä laivoja pommitettiin joitakin kertoja talvisodan aikana. Kodinturvajoukot hajotettiin lopullisesti vasta elokuussa 1940 pitkälti sen vuoksi, että Neuvostoliitto vaati alueen demilitarisoinnin palauttamista.

Jatkosodan aikana ei kodinturvajoukkoja enää perustettu. Sen sijaan suomalaiset vastoin maakuntahallinnon tahtoa muodostivat elokuussa 1941 Ahvenanmaalle oman suojeluskuntapiirin ja lottayhdistyksen. Suojeluskuntaan liittyi kaikkiaan noin 700 miestä. Ennen vuotta 1922 asevelvollisuutensa suorittaneet määrättiin palvelukseen samoin kuin talvisodan aikanakin. Suomalaisten suorittamat linnoitustyöt herättivät suurta närkästystä, koska paikallista väestöä määrättiin osallistumaan niihin työvelvollisina ankaran sotilaskurin alaisuudessa.

Tietoa siitä, kuinka moni ahvenanmaalainen todella osallistui taisteluihin vuosina 1939-1945, en ole löytänyt. Todennäköisesti vapaaehtoisia on hakeutunut rintamajoukkoihinkin.

Tietoja kuntakohtaisista tappioista on esittänyt Tarmo Metsälä kirjassaan

Isänmaan puolesta : suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945. - Gummerus, 2002.

Ahvenanmaan kunnista hän esittää seuraavat luvut:

Hammarland 1 (talvisota)
Jomala 1 (talvisota)
Lemland 1 (jatkosota)
Maarianhamina 3 (talvisota 1)

Huomattavan vaarallisissa ja koko valtakunnan kannalta elintärkeissä tehtävissä toimivat ahvenanmaalaiset merimiehet. Merionnettomuuksissa ja sotatoimien uhreina kuoli sotavuosina 88 merenkulkijaa. Ensimmäinen laiva ajoi miinaan jo 8.9.1939 Skagenin lähellä. Noin sata henkeä joutui internointileireille, puolet heistä saksalaisille, loput Ison-Britannian ja sen siirtomaiden.

Suomen tasavallan perustuslait sekä eräitä niihin liittyviä lakeja, asetuksia ja säännöstöjä / selityksin julkaissut Esko Hakkila. - WSOY, 1939.

Ålands självstyrelse 25 år : festskrift /författad av Matts Dreijer. - Älands landsting, 1947.

Alla tiders Åland : från istid till EU-inträde / Benita Mattsson-Eklund. - Ålands landskapsstyrelse, 2000.

Suomalaisesta asevelvollisuudesta
http://www.defmin.fi/files/336/2381_394_Laitinen-Nokkala.pdf

Kommentit (0)

Vastauksesi